Maailman kriisien myötä Suomi on kauempana
Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, ilmastonmuutos ja Suomen julkisen talouden kriisi ovat muuttaneet lentoliikenteen toimintaympäristöä. Suomen maantieteellinen asema on heikentynyt vuosiksi.
Maailman kriisien myötä Suomi on menettänyt asemansa Aasian ja Euroopan välisten ihmis- ja tavaravirtojen risteyksenä. Muut kuin kiinalaiset lentoyhtiöt eivät voi lentää Venäjän yli ja rautatieyhteys Venäjän läpi on suljettu. Aasiasta Venäjälle Itämeren kautta kulkenut konttiliikenne on hiljentynyt merkittävästi ja vientikontit on haettava kauempaa Euroopasta kalliimpien matkojen päästä.
Suomen lähimmät kilpailijamaat, jotka ovat lähempänä manner-Eurooppaa, investoivat edelleen saavutettavuuteen. Suomen suhteellinen etäisyys Eurooppaan kasvaa.
Lentoliikenne on kriittistä Suomen kasvuedellytyksille, kaupankäynnille ja huoltovarmuudelle. Sen lisäksi, että lentoliikenne rakentaa Suomelle elintärkeitä yhteyksiä maailmalle, tarvitsemme sitä ihmisten ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Tämän takia lentoliikenteen hyväksyttävyyttä ei pidä ylikuluttaa siellä, missä matkat ovat järjestävissä matkaketjuin ja kestävin kulkumuodoin.
Ilmastonmuutos, luontokato, valistuneemmat kuluttajat ja yritysten laajempi vastuu kuljetusten päästöistä edellyttävät entistä ilmastoystävällisempiä matka- ja logistiikkaketjuja. Liikematkustamista vähentäviä trendejä ovat paitsi työelämän digitalisaatio ja etäyhteyksien yleistyminen, myös organisaatioiden matkustuspolitiikoiden kautta haetut kustannus- ja päästövähennykset. Samalla vapaa-ajan matkailun osuus lentoliikenteestä nousee ja lentoliikenteen merkitys arvokkaiden tuotteiden ja kansainvälisten osaajien liikuttamisessa kasvaa.
Vuoden 2025 raportissa nousee esiin viisi merkittävää trendiä, jotka määrittävät lentoliikenteen suuntaa Suomessa ja globaalisti: lentoliikenteen kehitys ja vastuullisuus, Suomi matkailun kohdemaana, liikematkustus, vapaa-ajan matkustus ja asiakaskokemus.