Lappi ja Helsinki vetävät
Suomen matkailu on polarisoitunut. Lappi matkakohteena vahvistuu jatkuvasti. Alueen talvimatkailu on ylittänyt koronapandemiaa edeltävän tason ja kasvaa edelleen.
Toinen vahva matkakohde on Helsinki, jonka asema perustuu sen statukseen pääkaupunkina. Helsingin matkailun kasvu ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa kuin Lapin, ja se on jäänyt matkailussa jälkeen kansainvälisistä verrokeistaan. Kansainvälisen matkailun laajentaminen muualle Suomeen on sen sijaan osoittautunut haastavaksi.
Kehitystä heijastelevat Finavian matkustajatilastot. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on Suomen lentoasemista ehdottomasti suurin. Ivalon, Kittilän, Kuusamon ja Rovaniemen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Pienten lentoasemien, kuten Joensuun, Kajaanin ja Kemi-Tornion, matkustajamäärä sen sijaan on laskenut yli 60 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Suomi erottautuu luonnolla ja autenttisuudella
Suomeen matkailijoita vetää kohteesta riippumatta puhdas ja kaunis luonto. Myös rauhallisuus kiinnostaa. Koronapandemian myötä ihmiset halusivat matkustaa kohteisiin, joissa on turvallista, rauhallista ja tilaa olla. Tämä trendi on jatkunut.
Suomi erottautuu kilpailijoistaan matkailun puitteilla. Täällä matkailijat eivät sulkeudu valtaviin lomakeskuksiin, vaan yöpyvät mökeissä ja hotelleissa lähellä paikallisia ihmisiä ja autenttisia elämyksiä. Matkailun kasvu asettaa haasteita Suomen vahvuuksille. Koskematon luonto, rauhallinen ympäristö ja autenttisuus tulee säilyttää kasvusta huolimatta.
Viileydestä voi kehittyä ympärivuotinen valtti
Etenkin Aasiassa mielikuva Suomesta kylmänä maana on vahva. Viileys voi kääntyä ilmaston lämpenemisen edetessä Suomen vahvuudeksi. Esimerkiksi Tanskassa jo realisoitunut viileän kesämatkailun trendi ei ole vielä näkynyt Suomen matkailutilastoissa, mutta kiinnostusta sitä kohtaan on jo ollut.
Viileän kesän ilmiöittäminen voisi houkutella matkailijoita esimerkiksi Etelä-Euroopasta, mistä paikalliset pakenevat jo nyt kesien hellejaksoja pohjoisemmas. Omatoimimatkailu lisää reittilentoja Globaali omatoimimatkailun trendi liittyy digitalisaatioon. Matkailijoiden on helppo etsiä netistä itselleen sopivat lennot, majoitus ja aktiviteetit. Koronapandemia vauhditti kehitystä.
Muutos charter-matkoista omatoimimatkoihin on Suomessa tapahtunut noin kymmenessä vuodessa. Tämä on kasvattanut reittilentojen määrää. Esimerkiksi Rovaniemellä reittilennoilla saapuvien matkustajien määrä ohitti tilauslennoilla saapuvien määrän vuonna 2015.
Saavutettavuus vaatii lentoyhteyksiä
Suomen nopea saavutettavuus on lentoreittien varassa. Viime vuosina saavutettavuutta on heikentänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä pidensi lentomatkoja Aasiasta Suomeen useilla tunneilla.
Saavutettavuuteen vaikuttaa myös lentoyhtiöiden reittikehitys. Sekä halpalentoyhtiöiden että perinteisten lentoyhtiöiden kasvua hidastavat lentokonevalmistajien uusien lentokoneiden toimitusvaikeudet.
Euroopan sisäisessä liikenteessä vahvat halpalentoyhtiöt ovat toistaiseksi suhtautuneet Suomeen varovaisesti. Niiden markkinaosuuden kasvaessa voi yhtiöiden kuitenkin olettaa investoivan lisää myös tänne.