Lentoasemaverkoston optimointi ja matkaketjut varmistavat saavutettavuuden
Venäjän ylilentokielto on heikentänyt Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisten matkustajavirtojen solmukohtana. Helsinki-Vantaan merkitys kansalliselle lentoasemaverkostollemme on huomattava, joten kielto on vaikuttanut koko verkoston elinvoimaisuuteen.
Varmistaaksemme sujuvat lentoyhteytemme jatkossakin tulisi Finavian lentoasemaverkosto optimoida aitoa kysyntää vastaavaksi. Tämän rinnalla Suomen sisäistä saavutettavuutta on tuettava useita liikkumismuotoja yhdistävillä matkaketjuilla. Tällöin kotimaan saavutettavuus lentäen nojaisi maakuntien vahvoihin pääkenttiin, jotka linkittyvät alueen muihin paikkakuntiin sujuvin yhteyksin maata pitkin. Näin koko Suomen saavutettavuus varmistetaan taloudellisesti ja ilmastollisesti kestävällä tavalla.
Markkinaehtoisuus tukee myös Finavian investointivalmiutta kasvun ja asiakaspalvelun varmistakseksi sekä teknologian kehittymisen edellyttämien infrastruktuurivaatimusten edessä. Tulevaisuudessa Finavian pitää pystyä palvelemaan lentoyhtiöitä useiden eri vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkön ja vedyn, suhteen. Lisäksi toimivat matkaketjut palvelevat Suomen matkailua. Matkailun kasvupisteet ovat Helsinki ja Lappi, mutta matkaketjuilla voitaisiin tukea myös muiden alueiden matkailua entistä paremmin.
Päästöjen vähentäminen edellyttää sääntelyä ja kannustimia
Koronapandemian jälkeen lentoliikenteen kysyntä on muuttunut luultavasti pysyvästi. Etäkokouskäytännöt ja yritysten tiukentuneet päästötavoitteet ovat vähentäneet liikematkustamista huomattavasti. Samanaikaisesti vapaa-ajan matkustamisen kasvu vauhdittaa kansainvälistä lentoliikennettä. Kuluttajien halu matkustaa vähäpäästöisesti ei ainakaan vielä ole vaikuttanut lentoliikenteen kysyntään.
Lentoliikenteen päästöt on kuitenkin saatava laskuun. Koska vähäpäästöiset ja päästöttömät lentokoneteknologiat eivät ole vielä kypsiä kaupalliseen käyttöön, on lentoliikenteen päästökauppa teknologianeutraali ja markkinaehtoinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi esimerkiksi SAF:in (Sustainable Aviation Fuels) avulla. Maaliin ei päästä pelkällä kepillä, vaan tarvitaan myös porkkanaa. Päästökauppatulot tulee ohjata edelleen toimialan päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi SAF:in saatavuuden ja markkinan vauhdittaminen edellyttää sekä kotimaisia että EU-tason investointi- ja kannustinmekanismeja. Samalla kansainvälisellä toimialalla mahdolliset kansalliset erillistoimet, kuten lentovero tai tiukempi sekoitevelvoite, heikentävät Suomen kilpailukykyä, eikä niihin pidä ryhtyä.