Finavia osallistui viime viikolla Kiinassa kansainvälisille Routes-messuille. Tarkoituksena oli houkutella Suomeen uutta lentoliikennettä. Reissu kannatti. Vahvistimme tärkeitä kontakteja eri lentoyhtiöissä, joiden kanssa jatkamme keskusteluja lentoliikenteen kehittämisestä Suomen lentoasemilla.
Lentoyhtiöt etsivät jatkuvasti uusia lentokohteita paikoista, joissa markkinakysyntää löytyy.
Suomessa erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tällä hetkellä Lappi ja Helsinki, mutta muuallakin on potentiaalia. Osoituksia Suomen vetovoimasta ovat muun muassa pian avattavat Qatar Airwaysin reitti Helsingin ja Dohan välillä sekä Air Balticin reitti Tampereen ja Riikan välillä.
Routes-messuilla kävin keskustelua myös lentoliikennettä seuraavan Flight Global -julkaisun toimittajan kanssa. Vaikka keskustelumme pääpaino oli lentoliikenteen kasvutekijöissä, Finaviaa käsittelevä kirjoitus sisälsi lopulta useita oikomista vaativia kohtia. Julkaisun mukaan Finavia olisi aktiivisesti karsimassa lentoasemaverkostoaan, koska yhtiön kannattavuus on heikko. Kumpikaan väite ei pidä paikkansa.
Kerroin toimittajalle, että Finavian lentoasemaverkosto supistuu ensi vuoden alkuun mennessä 21:een muutaman vuoden takaisesta 25:stä, koska osa Finavian lentoasemista on ollut kokonaan vailla asiakkaita.
Se, katoavatko matkustajat tulevina vuosina vielä joltakin kentältä, ei ole Finavian käsissä. Siitä päättävät lentoyhtiöt ja niiden matkustajat, kuten tämänpäiväinen Airestin uutinen Porista kertoo.
Finavian strategian mukaisesti toimimme niillä kentillä, joilla on kaupallista lentoliikennettä tai valtionilmailua. Näin ollen noudatamme omistajan voimassa olevaa linjausta.
Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Niinpä kansainväliset toimijat ovat usein kiinnostuneita siitä, että osassa Suomen lentokenttiä matkustajamäärät ovat erittäin pieniä. Finavian liiketoimintamallissa isojen kenttien tuotoilla pyöritetään pienten kenttien toimintaa, minkä EU:n sääntely on toistaiseksi mahdollistanut.
Maamme lentoliikenteen veturina toimii vahvasti kasvanut ja kehittynyt Helsinki-Vantaa.
Helsinki-Vantaasta on tullut kansainvälisen lentoliikenteen solmukohta. Suomen verkostomainen malli voikin olla monille ulkomaisille toimijoille vieras.
Finavian talous kestää tällä hetkellä myös vähäliikenteisten kenttien ylläpitämisen, koska yhtiön tehokkuus on viime vuosina merkittävästi parantunut. Kannustamme kuitenkin eri alueita käymään ennakkoluulotonta keskustelua siitä, miten lentoliikennettä voidaan kasvattaa yhteistyössä ja millainen liikennejärjestelmä tukee alueiden kilpailukykyä parhaiten.
Jotta lentoliikennettä on tulevaisuudessakin eri puolilla Suomea, tarvitaan riittävän suuria liikenteellisiä solmukohtia, joissa yhteyksille on kysyntää. Uskomme siihen, että eri liikennemuotojen nykyistä parempi nivoutuminen yhteen parantaa monin paikoin ihmisten kulkuyhteyksiä.
Finavia jatkaa Suomen lentoliikenteen palveluiden ja verkoston määrätietoista kehittämistä myös tulevaisuudessa. Olemme ylpeitä siitä, että Suomen lentoasemat ovat maailman huippua.
Lue myös: Finavian jätti-investoinnit tuottavat tulosta - Suomen lentoasemat huippukunnossa
