Kansainvälisen lentoasemajärjestö ACI (Airport Council International) Europen tuore selvitys paljastaa, että Suomen lentoyhteydet ovat palautuneet Euroopassa toiseksi heikoimmin vuoteen 2019 verrattuna. Käytännössä Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut -37 % verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon. Kokonaissaavutettavuus (Total Air Connectivity) mittaa suoria ja vaihtaen saavutettavia lentoyhteyksiä. Suomen kanssa perää pitävät Slovenia (-29 %), Tšekki (-28 %) ja Itävalta (-28 %).
− Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 % vähemmän kuin vuonna 2019, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.
Euroopassa lentoyhteydet ovat kaikkiaan palautuneet hyvin epätasaisesti. Taustalla vaikuttaa se, että matkustamisen motiivi on yhä useammin vapaa-ajan matkustus. Muutos matkailutottumuksissa kasvattaa lentoyhteyksiä Euroopassa erityisesti matkailuvetoisiin maihin. Esimerkiksi Kreikka (+22 %) ja Portugali (+4 %) ovat jo ylittäneet vuoden 2019 tason lentoyhteyksien määrällä mitattuna.*
Ilmiö näkyy myös Suomessa: Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat matkailun siivittäminä nousussa. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden 2024 alkupuoliskolla +12,7 %, Espanjaan +5,7 % ja Italiaan +3,5 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa 2024 matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet +15,8 %, Kreikkaan +9 % ja Espanjaan +6,7 % vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.
− Matkustaminen vapaa-ajalla on yhä enemmän matkustamisen ajuri. Globaali trendi näkyy myös Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajadatan perusteella suomalaiset haluavat edelleen matkustaa kesällä Välimeren kohteisiin, Vuori toteaa.
Tasaisesta kasvusta huolimatta matkustajamäärä on palautunut vasta noin 70 prosenttisesti vuoden 2019 vastaavalle tasolle. Verrokkikentistä esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on tammi-kesäkuussa 2024 yltänyt jo 87 prosenttisesti vuoden 2019 tasolle (Swedavia).
Vapaa-ajan matkailu siivittänyt myös Lapin kasvua: työmatkustus vähentynyt
Finavian 19 alueellisen lentoaseman kautta matkusti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,6 miljoonaa matkustajaa (+6,9 %). Matkustajamäärän kasvua siivitti Lapin ennätyksellinen talvimatkailusesonki: pelkästään Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %). Se on 55 prosenttia kaikista Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärästä.
− Lapin lentoasemien matkustajamäärän kasvu heijastaa globaalia trendiä, jossa matkustamisen syy on yhä enenevissä määrin vapaa-ajan matkustus. Sen sijaan liikematkustaminen Euroopassa on vähentynyt tai siirtynyt yhä enemmän raiteille. Junamatkustamisen suosion kasvu näkyy Euroopassa erityisesti kotimaan sisäisessä liikenteessä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt -52 % ja Ruotsissa -38 %*. Arvioimme, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat, Vuori arvioi.
Trendi näkyy Suomessa erityisesti lentoasemilla, joilta matkustamisen syy on perinteisesti ollut liikematkustus. Suomessa Oulu on yksi perinteisistä työmatkaliikennekentistä. Sen matkustajamäärä on palautunut vasta 52 prosenttisesti vuodesta 2019. Samoin Turku on palautunut 59 prosenttisesti ja Vaasa 55 prosenttisesti. Kokonaisuutena, Lapin lentoasemat pois lukien, Finavian alueellisten lentoasemien kautta lensi yhteensä 735 616 matkustajaa (-2 %). Se on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.
Ilmiö näkyy myös Finavian viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kautta kulki yhteensä 210 692 matkustajaa. Tammi-kesäkuussa 2024 määrä oli 80 237 (-62 %).
Lähteet: Finavian tilastot, Swedavian tilastot, *ACI.
Finavian lentoliikenteen tilastot on julkaistu Lentoliikenteen tilastot -sivulla.
Listaus: Suosituimmat lentoyhteydet ja -kohteet
TOP 5:
Finavian lentoasemilla kansainvälisistä lennoista eniten matkustajia oli Saksan, Espanjan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Hollannin lennoilla.
TOP 10:
Suositummat lentokohteet olivat Tukholma, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi. Kaukokohteista suosituimpia olivat Bangkok, Tokio, Soul, Doha ja Singapore.
TOP 3:
Kuluneen puolen vuoden aikana lentoyhtiöistä eniten matkustajia ovat lisänneet Finnair, Norwegian ja Ryanair. Finavian lentoasemilta on tällä hetkellä yli 140 suoraa kansainvälistä lentoreittiä maailmalle.
Taulukko: Tilastoyhteenveto tammi-kesäkuu 2024
| tammi-kesäkuu 2024 | tammi-kesäkuu 2023 | Muutosprosentti | |
| Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä | 9 368 489 | 8 990 542
| +4,2 %
|
| Matkustajia Helsinki-Vantaalla | 7 736 862 | 7 464 482
| +3,6 %
|
| Kansainvälisillä lennoilla lähtevät vaihtomatkustajat | 975 940 | 981 849 | -0,6 %
|
| Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä (tonnia) | 91 944 | 86 194
| +6,7 %
|
| Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla (tonnia) | 90 776 | 84 543 | +7,4 %
|
| Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä | 94 649 | 88 848
| +6,5 % |
| Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla | 72 589 | 67 936
| +6,8 % |
