”Tulin Finaviaan työehtosopimuksista neuvottelevaksi asiamieheksi suoraan toisen lapseni vanhempainvapaalta 28-vuotiaana. Oli vuosi 1988, ja Finavia oli tuolloin vielä Liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus. 1990-luvun alussa se muutettiin valtion liikelaitokseksi.
Oma ammattitaitoni ja työkenttäni on kehittynyt käsi kädessä Finavian kanssa. Neuvottelin alusta asti useita erilaisia työehtosopimuksia, koska jo tuolloin Ilmailuhallituksella monesta asiasta sovittiin paikallisesti. Olin myös alusta asti mukana tytäryhtiömme Airpron organisaatiossa tukemassa sen henkilöstöpuolta ja laatimassa sen ensimmäistä työehtosopimusta.
1990-luvun loppupuolella lentoliikenne alkoi toden teolla lisääntyä. Ilmailulaitoksen piti pystyä vastaamaan lentoyhtiöiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen joustavammilla työehtosopimuksilla. Tuolloin roolini muuttui asiamiehestä työehtopäälliköksi ja vastuuni kasvoi.
Henkilöstöjohtajana olen työskennellyt vuodesta 2008 lähtien. Kaksi vuotta nimitykseni jälkeen Finavia yhtiöitettiin, mikä toi työhöni yhtiömaailman kehitystarpeet ja haasteet. Työ muuttui myös entistä mielenkiintoisemmaksi. Esihenkilötyöhön ja henkilöstön kehittämiseen liittyvät vaatimukset kasvoivat, mutta toisaalta Finavialta edellytettiin nopeaa reagointia taloudelliseen tilanteeseen ja toimintaympäristön muutoksiin.
Yhtiöaikana olen joutunut viemään läpi useat yt- ja muutosneuvottelut, joita liikelaitosaikoina oli huomattavasti vähemmän. Erityisen raskasta oli koronakriisin aikana. Lentoliikenteen romahdus oli ennennäkemätön. Finavian bisneksestä katosi hetkessä yli 90 prosenttia, ja jouduimme lomauttamaan määräaikaisesti koko henkilöstöä.
Kriisitilanteessa muutoksia piti viedä eteenpäin monella taholla ja samalla huolehtia henkilöstön jaksamisesta. Ihmiset olivat kovilla. Vaikeista ajoista huolimatta suurin osa henkilöstöstä oli todella sitoutunut Finaviaan ja kesti urheasti huonot ajat. Koronan jälkeen olen huomannut, että ihmisten usko tulevaan on palautunut nopeasti.
Koko työurani ajan olen halunnut oppia ja opetella uusia asioita sekä sopeutua alan muutoksiin. Työ Finaviassa on ollut vaihtelevaa, ja yritys on kehittynyt jatkuvasti. Nopeatempoisuus ja monipuoliset työtehtävät ovat pitäneet mielen virkeänä. En ole ehtinyt pitkästyä. Muiden alojen HR-tehtäväkenttä on näyttänyt kovin kapealta, joten en ole halunnut lähteä Finavialta minnekään.
Olen huomannut, että Finavialla on paljon kaltaisiani ihmisiä, jotka nauttivat siitä, että työssä tulee jatkuvasti vastaan erikoistilanteita. Lentoliikenteessä tilanteet muuttuvat nopeasti, joten asioita ei useinkaan ole aikaa työstää rauhassa. Vaaditaan nopeaa reagointia.
Muuttuvan työympäristön lisäksi palkitsevinta työssäni ovat ihmiset. Minulla on kiva työyhteisö ja upeat työkaverit. Lisäksi saan olla tekemisissä monenlaisten, lentoasemien eri toiminnoissa työskentelevien ihmisten kanssa. Arvostan sitä.
Finaviassa on paljon tehtäviä, joita ei ole missään muussa suomalaisessa yrityksessä. En usko, että olisin viihtynyt näin pitkään yksipuolisemmassa ympäristössä.
Vielä 35 vuoden jälkeenkin työni arki innostaa minua. Melkein mikä tahansa asia muuttuu kiinnostavaksi, kun saan syventyä siihen. Pidän jopa raportoinnista. Viihdyn painetilanteissa ja tykkään siitä, että minulla on useita asioita käynnissä samaan aikaan. Välillä työpäiväni ovat pitkiä, mutta en ole ikinä ollut luonteeltani sellainen, että työskentelisin yötä päivää. Nykyään, kun kaikki kolme lastani ovat jo aikuisia, voin venyttää työpäivääni huolettomammin, mutta otan aina aikaa myös itselleni. Olen aina viihtynyt työssäni ja nauttinut elämästäni, vaikka vaikeitakin aikoja on ollut.”
