Vesien hallinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Helsinki-Vantaalla jäänestoaineita sisältävät vedet kerätään talteen.

Turvallisuussyistä lentokoneen pinnalta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen ennen koneen lentoonlähtöä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla kerätään asematasoilta talteen lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyissä muodostuvia propyleeniglykolipitoisia vesiä.

Koneen käsittelypaikalta väkevää glykolivettä kerätään talteen imuriautolla. Asematasot on yhdistetty jätevesiviemäriin, jota kautta sadevesien laimentamat glykolipitoiset vedet ohjautuvat vedenpuhdistamolle. Glykolia sisältävä lumi kasataan viemäröidyille lumenkaatopaikoille, joista sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Imuriautoilla kerätty glykolivesi käytetään hyödyksi energiantuotannossa mädättämöllä tai vedenpuhdistusprosessin hiilenlähteenä.

Etäjäänpoistoalueet tehostavat jäänpoistoa

Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin vuonna 2008 käyttöön ensimmäinen etäjäänpoistoalue, joka palvelee ensisijaiseen lentoonlähtösuuntaan (kiitotie 3 lounaaseen = 22R) lähteviä lentokoneita. Alueella on mahdollista käsitellä 5 lentokonetta samanaikaisesti. Optimaalisessa tilanteessa lentokone on ilmassa jo 3 minuuttia glykolikäsittelyn jälkeen.

Toinen etäjäänpoistoalue sijaitsee kiitotien 1 lounaispäässä ja se palvelee kiitotien 1 koilliseen (04R) lähteviä lentokoneita. Alueella on käsittelypaikat 6 lähtevälle koneelle.

Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä tehdään myös tietyillä terminaalien edustan seisontapaikoilla, mitkä on yhdistetty jätevesiviemäriin.

Kiitotien 3 vesien käsittely

Ympäristörakentaminen oli keskeinen osa Kiitotien 3 rakennusprojektia. Kiitotien ali kulkee Päijänne-tunneli, joka johtaa puhdasta raakavettä koko pääkaupunkiseudulle. Lisäksi osa kiitotiestä sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Näihin alueisiin yhteydessä olevat kiitotierakenteet on tehty vesitiiviiksi.

Liikennealueiden alle vesitiiviille alueelle on rakennettu louhepenkereet, joihin kolmannella kiitotiellä syntyvät liukkaudentorjunta- ja jäänestoainepitoiset valumavedet imeytetään. Liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineet hajoavat louhepenkereessä biologisesti, minkä jälkeen puhdistuneet valumavedet johdetaan lähiympäristön ojiin.

Pengeraltaiden toimintaa on parannettu rakentamalla kierrätysputket ja ejektorit, joilla osa vedestä voidaan kierrättää ja ilmastaa. Vesi sadetetaan kiitoteiden välissä sijaitsevalle suoalueelle. Sadetettaessa vesi hapettuu edelleen ja osa biologisesta kuormasta poistuu ennen purkautumista lentoasemalta vievään ojaan.

Lentoasemalta tulevien valumavesien aiheuttamat hajuhaitat

Keräystoimenpiteistä huolimatta osa jäänestoaineista pääsee lentoasemalta lähialueen pintavesiin. Laskuojien hajuhaitat johtuvat valumavesien mukana kulkeutuvista jäänestoon ja -poistoon käytetyistä aineista. Maahuolintayhtiöt käyttävät jäänpoistoon ja -estoon kuumaa vettä ja propyleeniglykolia. Aine hajoaa helposti luonnossa, mutta hajotessaan se kuluttaa happea ja aiheuttaa hajua.

Finavia tarkkailee ojien veden laatua säännöllisesti

Finavia on pystynyt toimenpiteillään vähentämään Vantaan Kylmäojassa aiemmin esiintynyttä hajuhaittaa selvästi ja viime vuosina hajua ei ole esiintynyt enää juuri lainkaan. Tilanteen kohentuminen on todettu myös VTT:n tekemissä lentoaseman laskuojien hajututkimuksissa.

Finavia on ollut mukana kunnostamassa Kylmäojaa ja muita Vantaan puroja Vantaan kaupungin kanssa yhteistyössä.

Liukkaudentorjunnassa käytetään formiaatteja

Formiaatti on markkinoilla olevista liukkaudentorjunta-aineista vähiten ympäristöä kuormittava. Se ei myöskään sisällä vesiä rehevöittäviä ravinteita.

Finavia huolehtii kiitoteiden liukkaudentorjunnasta

Maahuolintayhtiöt puolestaan huolehtivat lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta.