Harrasteilmailu voi kuitenkin käyttää Helsinki-Vantaan palveluita jo tällä hetkellä Finavian palveluehtojen mukaisesti.
Kaupallisen lentoliikenteen sujuvuus on keskeinen asia Helsinki-Vantaan menestymiselle. Tämän vuoksi Finavialla ei ole tarjota suuressa mittakaavassa harrasteilmailun käyttöön Helsinki-Vantaalla tiloja tai kiitotiekapasiteettia, joita Suomen Ilmailuliiton tarjouspyynnössä 19.8.2016 on tiedusteltu.
”Harrasteilmailijat ovat tervetulleita Helsinki-Vantaalle samoilla pelisäännöillä kuin muutkin lentoaseman käyttäjät. Emme kuitenkaan näe mahdolliseksi laajamittaista harrasteilmailua Helsinki-Vantaalla, jonka kansainvälinen menestyminen on kiinni siitä, kuinka sujuvasti lentoasema kaupallista lentoliikennettä palvelee. Ymmärrämme hyvin sen, että osaa harrastajista harmittaa, jos Malmille ei löydy lentoaseman pitäjää siksi aikaa, kun lentäminen siellä voisi olla mahdollista ennen Helsingin kaupungin suunnitelmien toteutumista”, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finaviasta toteaa.
Savolainen muistuttaa, että Suomessa on vuodenvaihteen jälkeenkin moneen muuhun maahan verrattuna hyvät edellytykset harrasteilmailulle, sillä täällä on runsaasti vapaata ilmatilaa ja vähällä käytöllä olevia lentopaikkoja, kuten Räyskälä tai Vesivehmaa. Lisäksi monilla Finavian verkostossa olevilla kentillä on aktiivista harrasteilmailun kerhotoimintaa
Finavia vetäytyy Malmin lentoasemalta 31.12.2016, jolloin alueen hallintaoikeus siirtyy Helsingin kaupungille.
Helsinki-Vantaalla on päivittäin yhteensä 500 kaupallisen lentoliikenteen nousua ja laskua. Lentoasemaa käyttää päivittäin noin 45 000 matkustajaa.
Helsinki-Vantaan lentoasemasta on 2000-luvun aikana muodostunut Euroopassa kansainvälisen liikenteen tärkeä solmukohta. Lentoasema on Euroopan 5. suurin Aasian ja Euroopan välisen vaihtoliikenteen keskuksena. Muun muassa Japaniin lentoasemalta pääsee useampaan kohteeseen suoralla lennolla kuin yhdeltäkään toiselta eurooppalaiselta lentoasemalta.
Finavian vastaus Suomen Ilmailuliitolle
Kuva Malmi Airshowsta.
