Sen tavoitteena on parantaa eurooppalaisen ilmatilan organisoinnin ja hallinnan yleistä tehokkuutta. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa on kehitetty aiemmin jo kahdella lainsäädäntöpaketilla.
Nyt ehdotetulla asetuksella halutaan uudistaa lennonvarmistuspalveluja tarjoavaa toimialaa ja lisätä ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kapasiteettia. Tätä kautta voidaan saavuttaa suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa, täsmällisempiä lentoaikatauluja ja vähemmän ilmaliikenteen päästöjä. Ehdotukset koskevat pääosin siviili-ilmailua.
Yksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan keskeisistä elementeistä on toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen. Suomi on mukana pohjoiseurooppalaisessa lohkossa yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa. Euroopassa on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän lohkoa. Asetusehdotuksessa esitetään joustavuutta yhteistyöhön eri lohkojen välillä suorituskyvyn parantamiseksi.
Lennonvarmistuspalveluihin kuuluu lennonjohdon ydinpalvelut (ilmaliikennepalvelut), viestintä-, suunnistus- ja valvontapalvelut, ja ilmailutiedotuspalvelut. Suomen lentotiedotusalueella näiden palvelujen tarjoajaksi on nimetty valtion omistama Finavia Oyj lukuun ottamatta Seinäjoen, Mikkelin ja Sodankylän lentopaikkojen lentotiedotusvyöhykkeitä. Asetusehdotus ei edellytä muutosta ilmaliikennepalvelujen nimeämiseen.
Lennonvarmistuspalveluihin kuuluu myös siviili-ilmailun lentosääpalvelu, jota Suomen alueella tarjoaa Ilmatieteen laitos. Jatkossa siviili-ilmailun sääpalvelut pitäisi kilpailuttaa. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitos tarjoaa myös sotilasilmailun sääpalvelun.
Siviili- ja sotilasilmailu toimivat Suomessa niin sanotun integroidun lennonvarmistusjärjestelmän puitteissa, mikä tarkoittaa, että ne käyttävät yhteisiä lennonjohtorakenteita, yhteistoimintalentoasemia, tietojärjestelmiä ja henkilöstöä.
Myös ilmaliikenneverkon hallinnoijan roolia vahvistettaisiin, tämä auttaisi maksimoimaan verkon tehokkuuden. Komissio on nimennyt verkon hallinnoijaksi Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolin.
Hallitus pitää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteita ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudistamista yleisesti kannatettavana. Lentoliikenteen turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja lentoliikenteen yhteensovittamista koskevia etuja pidetään tärkeinä.
Hallitus korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä siviili- ja sotilasilmailun toimijoiden välillä ja pitää tärkeänä säilyttää Suomen integroitu lennonvarmistusjärjestelmä myös jatkossa. Hallitus pitää välttämättömänä, että erityisesti sääpalvelujen tarjoajaksi valittavan on täytettävä turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvät kansalliset vaatimukset.
Hallitus antoi eduskunnalle selvityksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta 29. elokuuta. Ehdotuksen käsittely alkaa neuvoston ilmailutyöryhmässä ja Euroopan parlamentissa syksyn 2013 aikana.
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 29.8.2013
