– Lentosääpalvelut ovat keskeisessä roolissa, kun lentoaseman operatiivista toimintaa kuten kiitoteiden ja asematason kunnossapitoa tai jäänpoistotoimintaa suunnitellaan. Pitkäaikainen yhteistyömme Ilmatieteen laitoksen kanssa on korvaamatonta turvallisen ja sujuvan lentoliikenteen kannalta, Helsinki-Vantaan operaatiokeskuksen päällikkö Jani Ceder Finaviasta sanoo.
Lentosääpalveluita ja sääennusteita hyödynnetään lentoliikenteessä ja lentoasemalla vuoden jokaisena päivänä.
Kun sääolot ovat lentoliikenteen kannalta erityisen haastavat, esimerkiksi jäätävän sateen, kovan sivutuulen tai lumimyrskyn aikaan, reaaliaikaisten säähavaintojen merkitys kasvaa.
Tiesitkö, että Ilmatieteen laitoksella on lentosäähavaintojärjestelmä jokaisella Suomen lentoasemalla?
– Finavia jakaa tilannetietoa lentoasemilla toimiville yrityksille, jotta jokainen organisaatio pystyy ottamaan sään vaikutukset huomioon omassa toiminnassaan. Laadukkaiden säätietojen avulla ennakoimme, mitä vaikutuksia säällä on lentoaseman toiminnalle. Tällä tavalla pystymme vähentämään sään aiheuttamia vaikutuksia, esimerkiksi viiveitä lentoliikenteelle.
– Lentosääpalvelut auttavat ilmailun toimijoita suunnittelemaan toimintaansa paremmin ja operoimaan mahdollisimman turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti säässä kuin säässä, ryhmäpäällikkö Riikka Pusa Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Finavian ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyö on jatkunut jo vuosikymmenten ajan.
– Haluan toivottaa lämpimät satavuotisonnittelut Ilmatieteen laitokselle. Sää on yksi merkittävä vaikuttaja lentoliikenteessä ja lentoasemalla. Jatkamme yhteistyötämme myös tulevaisuudessa ja kehitämme koko ajan uusia tapoja hyödyntää tietoa ja ennakoida sääolosuhteiden vaikutuksia yhdessä, Ceder sanoo.
Sata vuotta lentosäätietoja
- Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin siviili-ilmailulle 20.3.1924, kun Aero (nykyään Finnair) alkoi liikennöidä Helsingistä Tallinnaan. Säätilanne oli sata vuotta sitten julkaistun säätekstin mukaan "vaihtelevaista – ajoittain lumisadetta, ajoittain hieman selkenevää. Tuulet pohjoisessa pohjoisen ja koillisen puolelta, etelässä vaihtelevia."
- Ilmatieteen laitoksen edeltäjän Meteorologisen keskuslaitoksen lentosääpalveluosasto perustettiin Helsingin Malmille 16.12.1936. Ensimmäisenä meteorologina Malmilla toimi maisteri Aili Nurminen, josta tuli kaksi vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen päälentometeorologi.
- Ensimmäisinä vuosikymmeninä lentosäätuotteet olivat pääosin käsin tehtyjä karttoja ja taulukoita. Lentäjät briiffattiin tulevalle lennolle lentoaseman sääpalvelussa eli “meteossa”.
- Suomi liittyi kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn jäseneksi vuonna 1949. Kansainvälinen yhteistyö on vaikuttanut palvelujen muotoutumiseen nykyiseen muotoonsa: esimerkiksi lentosään havainnot eli METARit ja lentopaikkaennusteet eli TAFit ovat olleet samanlaisia jo yli puoli vuosisataa.
- Ilmatieteen laitos kehitti 1980-luvulla ensimmäisen graafisen meteorologin työaseman, joka mullisti meteorologin työn tekemisen. Vuonna 1997 lentosäämeteorologien käyttöön luotiin lentosääpaikkaennusteiden työkalu, TAF Editor.
- Ilmailun havaintopalvelut siirtyivät 1.6.2012 Finavialta Ilmatieteen laitokselle, joka vastaa lentosäähavainto, -ennustus ja -varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomen lentotiedotusalueella.
Lähde: Ilmatieteen laitos
