Jotta lentoliikenne sujuu läpi Suomen pitkien ja lumisten talvien, on talvikunnossapidon kaluston oltava järeää.
– Meillä on 13 minuuttia aikaa pyyhkiä 3500 metriä pitkä ja 55 metriä leveä kiitotiealue kerralla puhtaaksi. Onnistuaksemme siinä tarvitsemme hyvin isoja ja tehokkaita koneita, Helsinki-Vantaan lentoaseman kunnossapitopäällikkö Pyry Pennanen Finaviasta kertoo.
Möröt ja monsterit luovat lumet kiitoteiltä
Helsinki-Vantaan talvikalustoon kuuluu noin 200 ajoneuvoa ja laitetta. Talvikunnossapidon kruununjalokiviä ovat paikan päällä kehitetyt Vammaksen PSB-5500-harjapuhallinajoneuvot. Erittäin tehokkaat ja suuntavakaat monitoimilumiaurat on tehty suomalaisiin lentoasemaolosuhteisiin.
Lyhenne PSB tulee sanoista plow, sweep, blow – kone siis auraa, harjaa ja puhaltaa lunta. Luku 5500 kertoo koneen 5,5 metrin työleveydestä.
– Näillä 25-metrisillä monstereilla poistetaan lumiesiintymät kiitoteiltä sekä asematasoilta. Peräosan puhallin viimeistelee työjäljen, Pennanen selittää.
– Tämän mittaluokan laitteita ei Kehä kolmosella näe.
Kuvassa Vammas PSB 5500 eli harjapuhallin.
Harjapuhaltimelle vetävät vertoja suurteholumilingot, jotka pystyvät 1200–1500 hevosvoimansa ansiosta sinkoamaan lunta jopa 50 metriä sivuille.
– Kutsumme niitä isoiksi möröiksi, koska ne ovat niin suuria ja pelottavan näköisiä.
Lumenpoisto-operaatiossa monsterit ja möröt pelaavat yhteen: ensin lumi aurataan pois kiitotieltä harjapuhaltimilla kiitotien sivuun. Jotta työjälki saadaan viimeisteltyä ja kiitotie riittävän siistiksi, ajaa harjapuhallinten perässä valtava lumilinko, joka heittää lumen pitkälle kiitotien sivualueille.
Tahti talvikunnossapidon aikataulussa on kova, eikä möröilläkään ole aikaa lönkötellä kiitoteillä.
– Lumilingolla pitää voida ajaa 30 km/h, jotta pysymme aikataulussa. Isoille työkoneille se on hurja vauhti, varsinkin kova- ja märkälumisina päivinä.
Kuvassa suurteho-lumilinko.
Pienemmilläkin pedoilla on paikkansa
Talvisin tarvitaan myös pienempiä petoja, kuten pyöräkuormaajia, traktoreita, kuorma-autoja ja kemikaalilevittimiä.
– Eivät ne kaikki aivan monsteritasolle kokonsa tai voimansa puolesta yllä, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä lentokentän toiminnan kannalta.
Kookkaiden mutta ketterien pyöräkuormaajien avulla asematasolta saadaan pikaisesti poistettua tuulen mukana kulkeutunut lumi, joka on ehtinyt pakkautua kasoiksi. Kuljettajan täytyy kuitenkin olla tarkkana.
– Asematasolla on paljon liikennettä, ja seassa sukkuloivalta pyöräkuormaajakuljettajalta vaaditaan valppautta. Onneksi meidän ammattilaisilla on tämäkin homma hallussa.
Kemikaalilevittimet pitävät huolen, ettei kiitoteillä liukastella.
– Levitämme liukkaudentorjunta-aineita kiitoteille mahdollisimman tehokkaasti niin, että rinnakkain ajaa kaksi kuorma-autoa, joiden perään asennetut 25 metriä leveät levittimet osoittavat sivuille kuin käsivarret. Niitä ajaessa täytyy katsoa, mihin kääntyy.
Nokkaharjoilla varustetut traktorit puolestaan pitävät huolen, että laskeutuvat lentokoneet löytävät kiitotieltä perille asti matkustajasillan päähän.
– Kentällä rullatessa lentokoneen kapteeni suunnistaa seuraamalla päällysteeseen maalattuja keltaisia viivoja. Näiden viivojen päältä harjaamme lumen pois.
Kuvassa Raiko-polannemurtaja eli lempinimeltään "Piikkisika".
Nelivetomaasturit ja pakettiautot ilmailuturvallisuuden ytimessä
Lentoasemaympäristön talviturvallisuuden kannalta tärkeimpiä työkoneita massiivisten mörssäreiden ohella ovat tavalliset nelivetomaasturit ja pakettiautot. Talvikunnossapidon vuorovastaavat käyvät niillä mittaamassa kitkaa kiitoteiden pinnalta ja arvioimassa niiden olosuhteet.
– Lentoaseman olosuhteiden raportointi on ilmailuturvallisuuden ydintehtäviä. Kiitotien kunnossapito on tärkeä asia, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on raportoida todelliset olosuhteet lennonjohtoon ja lentokoneisiin. Näin kaikki osaavat varautua talvisiin olosuhteisiin oikein.
Lue lisää
Kiitoteiden talvikunnossapito on tarkoin harjoiteltua tanssia
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 25.11.2022.
