Helsinki-Vantaan uudistuneen terminaalin arkkitehtuuri palvelee lentoaseman laajaa ja moninaista asiakaskuntaa. Kaikille kävijöille halutaan tarjota helposti löydettävät palvelut.
– Lentoasemalla käy sekä ihmisiä, jotka matkustavat viikoittain että ihmisiä, jotka matkustavat pari kertaa elämässään. Heidän kaikkien täytyy löytää oikeaan paikkaan ja viihtyä. Halusimme, että jokainen matkustaja tietää koko ajan, missä hän on ja minne hänen pitää seuraavaksi mennä, kertoo Pekka Leskelä arkkitehtitoimisto HKP:stä. Hän on terminaalin vanhan osan muutosalueista vastaava pääsuunnittelija.
Väljemmät ja selkeämmät reitit
Terminaaliuudistuksen suunnittelivat yhteistyössä arkkitehtitoimistot HKP ja ALA. ALA suunnitteli terminaalin laajennusosan eli uuden sisäänkäynnin sekä lähtö- ja tuloaulat. HKP:n arkkitehdeille kuuluivat vanhoissa lentoasematiloissa tehtävät muutokset, kuten aiempien lähtöselvitysalueiden muuttaminen yleisöaula- ja liiketiloiksi, sekä uusi pysäköintitalo P1/P2, juna-aseman uusi kulkuyhteys laajennusosaan ja matkustajareittien väliaikaisjärjestelyt.
Finavia panosti terminaaliuudistuksessa erityisesti hyvään asiakaskokemukseen, kuten intuitiiviseen suunnistamiseen ja helppoon sekä esteettömään liikkumiseen. Arkkitehdit ottivat tämä huomioon esimerkiksi selkeyttämällä ja väljentämällä reittejä. Samalla he halusivat kunnioittaa vanhoja ratkaisuja.
– Emme halunneet hävittää vanhaa rakennusta, vaan selkeyttää sitä ja järjestellä matkustajavirtoja uudestaan. Terminaalin laajentumisen myötä sen toiminnot kuitenkin muuttuivat paljon, joten pääsimme jättämään muutosalueille myös oman kädenjälkemme, Leskelä sanoo.
Lentoasema jää vaihtomatkustajankin mieleen
Arkkitehdit halusivat antaa lentoasemalle mieleenpainuvan visuaalisen ilmeen.
– Erityisesti kansainvälisille vaihtomatkustajille, jotka eivät ehdi poistua vaihdon aikana lentoasemalta, Helsinki-Vantaa on Suomen käyntikortti – paikka, josta maa muistetaan. Kotimaisille matkustajille se on kotipesä, josta voi olla ylpeä ja johon on hyvä palata. Siksi on tärkeää, että sujuvuuden lisäksi matkustajien mieleen jää myös vahva arkkitehtuurinen visio, kertoo Leskelä.
Kuva: Havainnekuva muutosalueesta. HKP arkkitehtitoimisto.
Suomalaisuus näkyy muutos- ja orientaatioalueissa pohjavireenä: väreissä, materiaalissa ja selkeydessä. Suunnittelijat halusivat kunnioittaa suomalaisen ja pohjoismaalaisen arkkitehtuurin perinteitä.
– Suomalaisuuteen ei kuulu liika päällekäyvyys. Siksi toimme sen esille hillityin, yksinkertaisin ja abstraktein keinoin. Suomalainen luonto ja sääolosuhteet tulevat esille esimerkiksi porttialueen jäälohkarepenkeissä ja liiketilojen painokuvioissa, joista tulee mieleen hangen kimmellys, kertoo projektiarkkitehti Ami Oja.
Kestävää arkkitehtuuria
Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin 70 vuotta sitten vuonna 1952. Alkuvuosina matkustajia palveltiin väliaikaiseksi tarkoitetussa parakissa. Ensimmäinen varsinainen matkustajaterminaali avattiin vuonna 1969. Sen jälkeen sitä on laajennettu useaan kertaan 1980-, 1990- sekä 2000-luvuilla. Lentoaseman arkkitehtuurin on aina haluttu olevan ajatonta ja korkeatasoista.
– Kestävät materiaalit ovat jatkuvan kulutuksen alaisena olevissa tiloissa äärimmäisen tärkeitä. Vanhoja ratkaisuja on pystyttävä kunnioittamaan. Emme halunneet laittaa uusiksi sellaista, mikä on kerran tehty jo hyvin, Oja sanoo.
Materiaalit ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä ja niiden toimittajat mahdollisuuksien mukaan kotimaisia. Koko Helsinki-Vantaan kehitysohjelman kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia.
– Finavialla on pitkä kokemus kestävistä ja vastuullisista ratkaisuista, joihin he myös arkkitehtejä kannustavat. Löysimme yhteisen sävelen sen suhteen välittömästi, Leskelä iloitsee.
Pääkuva: Havainnekuva muutosalueesta. HKP arkkitehtitoimisto.
