Helsinki-Vantaan terminaali 2:n laajennuksen valmistuttua lentoasemalla liikkuminen on yhä sujuvampaa ja miellyttävämpää. Jouhevan asiakaskokemuksen lisäksi lentoaseman laajennuksen suunnittelussa on otettu huomioon elämyksellisyys: lentoasemavierailun tulee olla virkistävä ja mieleenpainuva kokemus myös matkustajille, jotka jatkavat Helsinki-Vantaalta vaihtolennolla eteenpäin.
– Uuden sisäänkäyntirakennuksen suunnittelu on pakottanut meidät todella pohtimaan sitä, miltä Suomen käyntikortin tulee näyttää. Rakennuksen tehtävä on olla eräänlainen portti tai ikkuna Suomeen, kertoo terminaali 2:n laajennuksen pääsuunnittelija Juho Grönholm ALA-arkkitehtitoimistosta. Tavoitteena on ollut myös palauttaa lentomatkailuun seikkailun ja romantiikan tunnelmaa.
Terminaali 2:n laajennus- ja muutostöiden suunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tehtävänä oli ratkaista, miten eri aikakausina rakentuneen lentoaseman eri osien välillä liikkuminen pysyy sujuvana, kun matkustajamäärät tulevaisuudessa kasvavat.
– Olemme pyrkineet ratkaisuihin, jotka tekevät lentomatkailun koreografiasta mahdollisimman helppoa ja luontevaa matkailijalle, Grönholm sanoo.
– Suomeen saapuvien matkustajien on helppo valita haluamansa tapa jatkaa matkaansa lentoasemalta eteenpäin: taksit löytyvät rakennuksen vasemmalta sivulta, linja-autoasema oikealta ja kehäratayhteys suoraan edestä.
Värit, materiaalit ja muotoilu ohjaavat matkustajaa eteenpäin
Lähtevät ja saapuvat matkustajavirrat on erotettu laajennuksessa eri kerroksiin vanhan terminaalirakennuksen logiikkaa seuraten. Uuden sisäänkäyntirakennuksen ja vanhan terminaali 2:n välissä on matalampi sininen, laatikkomainen rakennusosa. Sinne sijoittuvat ylemmälle, lähtevien matkustajien tasolle turvatarkastuslinjasto ja alemmalle, saapuvien matkustajien tasolle matkatavara-aula sekä tullin tilat.
Lähtevä matkustaja näkee heti terminaaliin saapuessaan lähtöaulan perällä kauttaaltaan sinisen turvatarkastusalueen. Laatikkomainen yhdysosa erottuu myös rakennuksen ulkopuolelta, jopa laskeutuvan lentokoneen ikkunasta.
– Sinisen turvatarkastusalueen takana oli ajatus, että värin avulla tarkastuksesta voidaan tehdä mahdollisimman miellyttävää ja sujuvaa. Sininen väri näkyy jo kaukaa laajan ikkunapinnan läpi saavuttaessa terminaaliin, mikä tekee terminaalissa navigoimisesta matkustajalle vaivatonta, kertoo Grönholm.
– Monissa tutkimuksissa on myös huomattu sinisellä värillä olevan rauhoittavia vaikutuksia. Turvatarkastustilanne saattaa tuntua matkustajasta stressaavalta. Sinisessä tilassa kokemus voi olla miellyttävämpi.
Kaiken kaikkiaan väri- ja materiaalivalinnoissa on pyritty visuaalisesti neutraalin ilmeen sijaan tuomaan rakennukseen paljon kontrasteja: kirkkaan sinisiä keraamisia laattoja, rohkeasti valkoista pintaa ja lämmintä, käsin kosketeltavaa puuta.
Kattopinta johdattaa katseen kohti taivasta
Monien lentoasemien arkkitehtuurissa näkyvät keveyden ja lentämisen teemat, mutta Helsinki-Vantaan terminaalilaajennuksessa niitä katsotaan poikkeuksellisesta näkökulmasta, keveyden ja raskauden vaikutelmilla leikitellen. Esimerkiksi lähtöaulan aaltoileva puinen alakatto on kevyen ja ilmavan sijaan paksu ja raskaan oloinen. Alakatto jatkuu lasijulkisivun ohi terminaalin ulkopuolelle suureksi, aaltoilevaksi lipaksi.
– Me halusimme tuoda rakennukseen ilmailun ja lentämisen teeman hieman eri tavalla. Esimerkiksi lentoon nousevaan jumbojettiin liittyy tietynlainen ristiriita: miten jokin niin suurikokoinen voi pysyä ilmassa? Uudessa terminaalissa tätä samanlaista massiivisuutta on pyritty heijastamaan jykevällä katolla, joka laskeutuu ajoittain hyvinkin matalalle. Matalimmissa kohdissa pisimmät matkustajat voivat jopa koskettaa katon puupintaa.
– Alakaton materiaalina on suomalainen kuusi. Katto rakentuu kaareviin muotoihin leikatuista puulevyistä. Levyjen reunamuodot muistuttavat kartoissa näkyviä korkeuskäyriä. Katon pinta on kuin eräänlainen luonnonmaiseman abstraktio tai ylösalaisin käännetty kolmiulotteinen kartta, kuvailee Grönholm.
– Katon muodot johdattavat matkustajien katseet kohti matkan suuntaa, taivasta kiitoteiden yllä.
Suomalainen luonto tulee osaksi lentoaseman arkkitehtuuria
Terminaalilaajennuksen suunnitteluratkaisuissa korostuvat suomalaisuus ja asiat, joista matkustaja tunnistaa saapuneensa juuri Suomeen. Sen lisäksi, että suomalaiselle rakentamiselle tärkeä puu näkyy terminaalin katossa, on luonto haluttu tuoda tilaan myös suuren Luoto-nimisen dioraaman muodossa.
– Suomeen saapuva matkustaja kohtaa tullin läpi kuljettuaan siirtolohkareista, kanervikosta ja puista koostuvan viheraiheen. Tuloaulan katossa on Luodon kohdalla vinoneliön muotoinen aukko ja sen yläpuolisen lähtöaulan katossa samalla kohtaa suuri kattoikkuna. Tämän ratkaisun ansiosta kasvillisuus saa luonnonvaloa, saapuvat matkustajat näkevät lähtöaulan puualakaton ja palan taivasta, ja lähtevät matkustajat näkevät dioraaman puiden latvat.
Suomalaisuus näkyy koko Helsinki-Vantaan kehitysohjelman ratkaisuissa läpi projektin, sillä kokonaisuudessaan miljardin maksavan ohjelman kotimaisuusaste on koko sen keston ajalta noin 90 prosenttia.
Kerromme Tulevaisuuden lentoasema-juttusarjassa tarinoita ja kiinnostavia yksityiskohtia Helsinki-Vantaan kehitysohjelman takana. Helsinki-Vantaalla on käynnissä lentoaseman historian mittavin laajennushanke. Finavian jätti-investoinnin tavoitteena on kehittää lentoaseman palveluita ja asiakaskokemusta sekä vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavana vaihtokenttänä. Uusiutunut terminaali 2 avaa ovensa matkustajille 1.joulukuuta 2021.
Lue myös
Sata päivää tulevaisuuden lentoaseman avautumiseen
Havainnekuvat: ALA arkkitehtitoimisto
