Lentoasemilla ympäri maailmaa jaetaan päivittäin pysäköintipaikkoja lentoaikataulujen ja lentoasematietojen perusteella. Näitä jakoja koskevat laskelmat, jotka käsittävät lentokoneiden toiminnan, kuten saapumisen, lähdön ja välipysäköinnin, joita tehdään lentoyhtiöiden ja käsittelijöiden sujuvan toiminnan helpottamiseksi ja toisaalta lentoasemien turvallisuuden ja matkustajien mukavuuden varmistamiseksi. Miten kiireisimpien tuntien toimintoja voidaan optimoida vielä tarkemmin rajallisten resurssien, arvaamattoman sään ja muiden rajoitteiden puitteissa?
Finavia käyttää matemaattista algoritmia koneiden pysäköinnin optimointiin kahdella Finavian lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kittilän lentoasemalla. Nämä lentoasemat ovat hyvin erilaisia, mutta molempia auttaa sama teknologia.
─ Helsinki-Vantaan lentoasemalla pysäköintipaikkojen jakamisesta on tullut monimutkaista, ja monimutkaisessa erilaisten skenaarioiden laskemisessa teknologia voi auttaa työntekijöitä toimimaan tehokkaammin. Porttien määrä on kasvanut viime vuosina, ja säännöt sanelevat sen, mikä kone voidaan osoittaa mihinkin lentoaseman sadasta parkkipaikasta. Kun lisäksi huomioidaan lentoyhtiöiden ja kaupallisten kumppaneiden mieltymykset sekä matkustajien turvallisen ja nopean liikkumisen varmistaminen, yhtälö vaikeutuu entisestään, avaa Finavian tietohallintojohtaja Leyla Akgez-Laakso ratkaisujen taustoista.
Kun tietokone tekee suunnitelman Helsinki-Vantaan lentoasemalle, avautuu mahdollisuus varautua monenlaisiin skenaarioihin. Algoritmi voi rakentaa useita vaihtoehtoja ja tarjota parhaan mahdollisen toimintatavan erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi huonon sään sattuessa tai lentoaseman osioiden ollessa suljettuna.
Edistynyt matematiikka pelastaa
Kittilän lentoasemalla ruuhkahuippu painottuu erityisesti jouluun, jolloin vilkkaimpina päivinä kentälle saapuu ja sieltä lähtee lähes 60 lentoa. Tällä lentoasemalla, jolta on erinomaiset yhteydet Lapin tärkeimpiin lomakohteisiin ja hiihtokeskuksiin, pula koneiden parkkipaikoista on vain yksi ongelmista. Lentoaseman on jatkuvasti etsittävä ratkaisuja, jotta linja-autoja, henkilökuntaa ja check in -tiskejä olisi riittävästi ruuhkaisimpina aikoina.
─ Kittilän lentoaseman osalta tekoälysovellus on vähentänyt laskemiseen kuluvaa aikaa kolmesta tunnista 30 sekuntiin. Ratkaisun luoma uusi pysäköintisuunnitelma on jo osoittautunut paremmaksi aikataulumuutoksien osalta. Se on myös parantanut yhteistyötä ja tehostanut eri osapuolten välistä koordinointia lentoasemalla, Akgez-Laakso kertoo.
Algoritmi on myös tehnyt toimintaa molemmilla lentoasemilla läpinäkyvämmäksi: parkkipaikat, lentokoneet ja bussit näkyvät nyt samalla näytöllä, minkä ansiosta lentoaseman tapahtumat on helppo nähdä yhdellä vilkaisulla. Sen käyttö on myös mahdollistanut pienemmät hiilidioksidipäästöt – polttoainetta säästyy tonneittain, kun koneen ei tarvitse kiertää lentoasemaa ilmassa parkkipaikkaa odotellessaan.
Ratkaisuja matkustajille, lentoaseman toiminnoille ja kaupallisille kumppaneille
Digitaalisen kehityksen osalta Finavia keskittyy kahteen osa-alueeseen. Digitaaliset ratkaisut matkustajille koostuvat pääasiassa viestintäkanavista ja ratkaisuista, kuten chatboteista, verkkosivuista ja sovelluksista. Lisäksi pysäköintivarausta tehostetaan ja verkkosivustojen saavutettavuutta parannetaan.
Toinen osa-alue, ja tärkeä teema tulevina vuosina, on jatkuva digitaalisten ratkaisujen työstäminen keskeisten toimintojemme tehostamiseksi. Keskeisiin toimintoihin kuuluvat myös resurssien tehokas kohdentaminen.
Algoritmien käyttö ja tilannetietoisuus ovat kaksi Finavian keskeistä digitaalista projektia.
─ Olemme huomanneet, että algoritmipohjainen ajattelu voi tuoda säästöjä ja parantaa työvoiman ja käyttöomaisuuden optimaalista käyttöä myös muilla lentoasemilla. Kartoitamme juuri yhteistyömahdollisuutta eri ryhmien kanssa sekä tekijänoikeuksiemme kaupallistamista, kertoo Akgez-Laakso.
Operatiivisen vaikuttavuuden osalta tärkein kehitystyö on tehty AOS-työkalun (Airport Operational Status) ympärille. Se tarjoaa tulevaisuuden työkaluja lentoasematoiminnalle tilannetietoisuuden avulla: miten lentoasema suoriutuu, miten operatiivisiin haasteisiin voidaan varautua ja miten tietoja voidaan hyödyntää parempien valintojen tekemiseen.
Tämän operatiivisen tilannetyökalun tueksi Finavia on tulevaisuudessa kehittämässä konenäköä.
─ Konenäön avulla pystymme jatkossa laskemaan, kuinka monta henkilöä niin sanotuissa prosessipisteissä, kuten turvatarkastuksissa, on ja kuinka kauan tämän pisteen läpi kulkeminen kestää. Laskenta tehdään yläpuolelta tulevan videosyötteen avulla ja reaaliaikaisella visualisoinnilla. Reaaliaikaisen tilannetiedon avulla voimme tehdä laskelmia tulevista tehokkuusraportointi - ja suunnittelutoimista.
Lisäksi Finavia voi tarjota yhteistyökumppaneille tiettyjä palveluita, kuten matkustajavirtojen kohdentamista tarpeiden mukaan.
─ Jos tiedämme tiettyjen lentoyhtiöiden matkustajien olevan kiinnostuneita kumppaneiden tuotemerkeistä, voimme pysäköidä nämä koneet matkustajia kiinnostavien myymälöiden lähelle. Näin matkustajat kävelevät lentoaseman tietyn osan läpi esimerkiksi matkalla turvatarkastukseen, Akgez-Laakso sanoo.
─ Koronakriisin myötä tehokkuus on tullut meille entistäkin tärkeämmäksi. Tehokas toiminta lentoasemillamme mahdollistaa nopean ja sujuvan kokemuksen asiakkaalle ja vaikuttaa suoraan asiakastyytyväisyyteen. Digitaalisten ratkaisujen avulla teemme prosesseista entistä tehokkaampia ja automatisoituja, Akgez-Laakso sanoo.
Ihmislähtöisissä prosesseissa tehokkuuteen pyrkiessä tulee helposti raja vastaan. Teknologian ja automaation avulla voidaan skaalata toimintoja ja käsitellä suurempia matkustajamääriä. Teknologia on keskeinen tekijä kestävän kasvun aikaansaamisessa.
Tämä artikkeli on koottu Manufacturing Technology Insights -lehdessä julkaistun Digital technologies will be the key enabler for Finavia’s growth -artikkelin pohjalta.
Tekstiä editoitu 8.6.2021.
