Suomalaisuus on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman punainen lanka. Kotimainen luonto ja osaaminen näkyvät ympäri lentoaseman. Jo ennen avaamista ikoniseksi muodostunut tulo- ja lähtöaulan aaltoileva puukatto on suomalaisen puusepäntyön taidonnäyte.
Yksi Finavian päätavoitteista projektissa on ollut nostaa esiin suomalaista suunnittelu- ja käsityöosaamista, kertoo Finavian vastuullisuudesta, tekniikasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson. On tärkeää, että lentoasemalla lentokonetta vaihtava tai maahan saapuva matkailija tunnistaa tulleensa juuri Suomeen.
– Terminaalin alakaton suomalainen puu on yksi tekijä, jonka avulla Helsinki-Vantaa erottuu muista lentoasemista.
Kotimaisuus on tärkeä arvo, johon on panostettu.
─ Kehitysohjelmassa käytetty suomalainen korkeatasoinen osaaminen on meille tärkeä ylpeyden aihe. Miljardin maksavan kehitysohjelman kotimaisuusaste eli suomalaisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten arvon osuus koko investoinnista on noin 90 prosenttia.
Erikoiskohteiden asiantuntijoiden näytön paikka
Puisen alakaton suunnitteli ALA arkkitehtien Juho Grönholm, joka on terminaali 2.:n laajennuksen pääsuunnittelija. Sen toteutti parikymmentä henkilöä työllistävä Raision Puusepät, joiden aiempiin projekteihin kuuluu muun muassa Helsingin Musiikkitalon konserttisalin puuosat.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle se on valmistanut jo aiemmin lähtöporttikalusteita ja seinäreliefin. Terminaali 2:n uudisosaan yhtiö toimitti massiivisen puualakaton lisäksi turvatarkastusalueen yllä kohoavan sinisen kaaren sekä lähtöselvitystiskit. Toimitusjohtaja Jarmo Yrjölän mukaan nyt toteutettu työ on yhtiön historian tähän saakka suurin projekti.
– Teemme mielellämme projekteja, joissa saamme haastaa osaamistamme ja toteuttaa uskomattomiakin ideoita. On palkitsevaa nähdä näyttävä lopputulos puusepän näkökulmasta, ja kuinka kolmiulotteiset palapelin osat sopivat hienosti yhteen niin, että tekijät saavat olla ylpeitä tehdystä työstä, Yrjölä kuvailee.
Jättimäinen palapeli vaati millintarkkaa työtä
Katto koostuu viidestä sadasta 1500 kiloa painavasta puuelementistä, jotka ovat kaikki uniikkeja – kahta samanlaista ei ole.
– Vasta ensimmäisten elementtien asennuksessa päästiin ensi kertaa varmistamaan, että elementit sopivat todella yhteen. Kuusi ensimmäistä elementtiä osoittivat, että homma toimii, Yrjölä sanoo.
Yrjölä kertoo, että pääsuunnittelija Juho Grönholmin piirtämistä pinnoista mallinnettiin virtuaalinen kolmiulotteinen malli, jonka avulla suunniteltiin runko kiinnityksineen, pintoineen ja yksityiskohtineen.
─ Jokaiselle osalle on oma koodi, joiden avulla elementit koottiin oikeassa järjestyksessä ja joiden perusteella osia voi korvata tarvittaessa uusilla, Yrjölä kertoo.
Elementit tehtiin ristiinliimatusta monikerroslevystä (CLT eli cross-laminated timber), jonka pintapuu on suomalaista kuusta. Ristiinliimattu levy ei muuta muotoaan ajan saatossa, mikä on tärkeää katon designin kannalta. Valmiit osat kuljetettiin Raisiosta Vantaalle täysperävaunurekalla, kaksitoista kerrallaan.
– Kuljetus oli niin korkea, että se ei mahtunut moottoritiellä siltojen ali, joten reitin oli kuljettava pikkuteitä aina Kehä 3:lle asti.
Onnistunut lopputulos pitkälti kotimaisin voimin
Finavian kehitysohjelma työllistää Suomessa sekä suoraan että välillisesti. Koko Helsinki-Vantaan kehitysohjelman työllisyysvaikutus rakentamisen aikana on 16 600 henkilötyövuotta.
Kehitysohjelman suunnittelutyö on kotimaista, samoin suuri osa materiaaleista. Arkkitehtitoimisto ALA on suunnitellut terminaali 2:n laajennuksen uudet lähtö- ja tuloaulat turvatarkastusalueineen sekä multimodaalin matkakeskuksen, joka sisältää bussialueen, taksialueen ja pikaparkin.
Arkkitehtitoimisto HKP pääsuunnittelijana Mikko Suvisto on vastannut uuden pysäköintitalo P1/P2:n sekä uuden kehäradan kulkuyhteyden suunnittelusta. HPK jatkaa suunnittelua nykyisen terminaalin muutostöissä. Terminaali 2:n laajennuksen teknisestä suunnittelusta vastanneet yritykset sekä laajennuksen päätoteuttajat ovat kotimaisia yrityksiä.
– On hienoa, että niin moni suomalainen yritys on pystynyt vastaamaan kehitysohjelman tiukkoihin vaatimuksiin, toteaa Hansson.
Kerromme Tulevaisuuden lentoasema-juttusarjassa tarinoita ja kiinnostavia yksityiskohtia Helsinki-Vantaan kehitysohjelman takana. Helsinki-Vantaalla on käynnissä lentoaseman historian mittavin laajennushanke. Finavian jätti-investoinnin tavoitteena on kehittää lentoaseman palveluita ja asiakaskokemusta sekä vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavana vaihtokenttänä. Uusiutunut terminaali 2 avaa ovensa matkustajille 1.joulukuuta 2021.
Lue myös:
Helsinki-Vantaalle tuleva uusi matkakeskus tekee kulkuvälineen vaihtamisesta mutkatonta
