‒ Nykyisin Hallin lentoasema palvelee pääasiassa Puolustusvoimia. Suomen ilmailuopiston, Patria Pilot Trainingin ja paikallisen lentokerhon koneet ovat myös tuttu näky kentällä. Erityisesti toiminnassamme korostuu useiden eri toimijoiden yhteistyö, jolla varmistetaan sujuva lento- ja harjoitustoiminta. Hallin lentoasema jatkaa pitkää ja hienoa perintöään tärkeänä osan Suomen ilmailua, sanoo verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.
Juuret ulottuvat Talvisotaa edeltäviin kuukausiin
Lentokentän rakennus Kuoreveden Halinkankaalle aloitettiin vuonna 1939 sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta. Karhumäen veljekset käynnistivät samoihin aikoihin lentokonetehtaan rakentamisen. Tampereella sijainnut Valtion Lentokonetehdas laajensi toimintaansa Halinkankaan uuden lentokentän viereen. Kentällä toimii tänä päivänäkin sen seuraaja, Patrian lentokonetehdas.
Tampereella sijainnut Ilmailuvarikko perusti uudelle kentälle Koelentueen osaston vuonna 1940, ja koelentotoiminta alkoi. Sorakentäksi rakennettu laskeutumisalue oli noin 1 200 metriä pitkä ja 800 metriä leveä. Kentän nimeksi vakiintui Halli, josta tuli myös kylän nimi.
Sittemmin kiitotie asfaltoitiin ja sitä pidennettiin pariin otteeseen. Nykyisen pituutensa 2601 metriä kiitotie saavutti 1960-luvulla. Finavian verkostoon Hallin lentoasema on kuulunut 1950-luvulta lähtien, jolloin myös lentoyhtiö KAR-AIR aloitti lennot kentältä. Matkustajaliikennettä oli vuosikymmenien saatossa vaihtelevasti, kunnes se loppui kokonaan 1990-luvulla.
Hallin lentoaseman merkkivuotta juhlistetaan torstaina 8. lokakuuta 2020. Juhlatapahtuman järjestävät yhteistyössä Lentovarikon kilta, Puolustusvoimat, Jämsän kaupunki, Finavia, Patria Aviation Oy, Veljekset Karhumäki Oy ja Lentotekniikan kilta. Kaikille avoin tilaisuus alkaa Hallin keskustan Draken muistomerkillä kello 14. Lisätietoja saa Lentovarikon killalta.
Finavian lentoasemaverkostoon kuuluu 21 lentoasemaa, joista 19 on matkustajalentoasemia. Hallin ja Utin lentoasemat palvelevat yksinomaan sotilasliikennettä ja yleisilmailua.
