Teknologiset innovaatiot, ympäristövastuu ja uudistuva kulutuskäyttäytyminen – nämä muutosvoimat luovat lentoasemille uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia seuraavien vuosikymmenien kuluessa.
Kansainvälinen lentoliikennealan kattojärjestö IATA on arvioinut lentokoneiden kuljettavan jopa 16 miljardia matkustajaa vuonna 2050. Odotettavissa siis on, että lentoasemien rooli liikenteen solmukohtina ja kulttuurien kohtauspaikkana korostuu entisestään. Mutta mitä muuta on luvassa?
Kysyimme kahdelta lentoliikenteen asiantuntijalta, miltä elämä lentoasemilla voisi näyttää vuonna 2050.
Lentäminen keskittyy kaukomatkoihin
Helsinki-Vantaan-lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finaviasta arvelee suurimmaksi muutokseksi sitä, että vuoteen 2050 mennessä lyhyen matkan lentäminen on vähentynyt merkittävästi.
– Kun lentomatkustuksen painopiste on kaukolennoissa, tulevaisuuden lentoasemien dynamiikka on erilainen. Isojen pääasemien merkitys kasvaa, Sundelin sanoo.
Kun lentoliikenne keskittyy suurille kentille, junien rooli syöttöliikenteessä kasvaa, arvioi suunnitteluyritys Ramboll Finlandin lentoliikenteen asiantuntija Jukka Sirén. Ramboll on mukana suunnittelemassa muun muassa Helsinki-Vantaan käynnissä olevaa historiallisen suurta laajennusta, jonka on määrä valmistua 2020-luvun alkupuolella.
Rataverkosto ja junayhteydet lentoasemille todennäköisesti paranevat tulevaisuudessa. Tästä konkreettinen esimerkki on Helsinkiin jo vuonna 2015 valmistunut Kehärata. Sirén arvioi, että nykyinen päärata pohjoisesta tulee jossain vaiheessa kytkeytymään suoraan Helsinki-Vantaalle.
– On hyvä kysymys, johtaako myös suunnitteilla oleva Tallinna-tunneli suoraan Helsinki-Vantaalle, Sirén sanoo.
Robotti ei korvaa asiakaspalvelijaa
Entä lentoasemien automatisaatio? Onko tulevaisuuden kentillä enää lainkaan ihmisiä töissä, vai ohjailevatko tekoäly ja robotit lentoliikennettä ja matkustajia?
Sirén uskoo, että tulevaisuuden lentoasemien palvelut, kuten turvatarkastus ja lähtöselvitys, ovat pitkälle automatisoituja. Asiakaspalvelu tulee kuitenkin säilymään jossain muodossa, sillä robotti ei korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Sundelin uskoo yhtä lailla asemien kasvavaan automatisoitumiseen.
– Helsinki-Vantaalla on jo nyt paljon ei-näkyvää automaatiota, mutta se tulee olemaan kuluttajille selkeämpää vuonna 2050. Jo parinkymmenen vuoden päästä automaatiolla toimii kaikki laitteisto, sisäinen liikkuminen terminaaleissa ja toiminnot isoissa matkustajakoneissa, hän sanoo.
Tunnistamisella henkilökohtaista palvelua
Sundelin myös uskoo teknologian kehittyvän niin, että tulevaisuudessa lentoaseman toiminnot perustuvat henkilökohtaiseen, biometriseen tunnistamiseen. Tunnistaminen tulee johtamaan yksilöllisempään palveluun.
– Tunnistamisteknologiat ovat silloin sitä luokkaa, että palveluita voidaan yksilöllistää. Henkilökohtaisesta palvelusta hyötyvät etenkin paljon matkustavat kuluttajat, Sundelin sanoo.
Joidenkin näkemysten mukaan lentoasemat palveluineen muistuttavat vuonna 2050 pienikokoisia kaupunkeja. Asemien kaupungistuminen on jo nähtävissä tänä päivänä. Helsinki-Vantaan alueella on jo nyt yli 20 000 työpaikkaa ja yli 1500 yritystä. Ennustetun matkustajamäärän kasvun on arvioitu synnyttävän alueelle vielä 5 000 pysyvää työpaikkaa lisää.
Kaupalliset toiminnot, kuten ravintolat ja kaupat, tuovat lentokentille kannattavuutta, joten ne ovat liiketoiminnan kannalta tärkeässä asemassa.
– Voi olla, että tulevaisuudessa tarjotaan hyvät mahdollisuudet shoppailuun, mutta on myös erillinen ohituskaista. Näin matkustajien tarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon, Siren sanoo.
Kohti kestävää matkustusta ja kulutusta
Yksi tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä on lentoliikenteen kestävyys. Kansainvälinen lentoliikennetoimiala on sopinut puolittavansa ilmastopäästönsä vuoteen 2050 mennessä, ja myös lentoasemilla on ilmastotyössä oma roolinsa. Molemmat asiantuntijat uskovatkin, että vuoteen 2050 mennessä lentoasemat pyörivät täysin uusiutuvalla energialla ja ovat päästöttömiä.
Helsinki-Vantaan sähkönkäyttö perustuu sataprosenttisesti uusiutuvaan tuuli- ja aurinkoenergiaan: lentoasema saavutti hiilineutraaliuden vuonna 2017.
Myös uusi teknologia auttaa minimoimaan lentämisestä syntyviä päästöjä. Sirén arvioi, että tulevaisuudessa koneet rullaavat kiitoteille sähkön avulla, ja kaikki muukin lentokentän alueella tapahtuva liikenne tapahtuu päästöttömästi. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaalla matkustajia kuljettavat lentokonebussit ja Finavian muu ajoneuvokalusto kulkevat jo jätteistä ja tähteistä tehdyllä uusiutuvalla dieselillä. Tulevaisuudessa yhä useampi kentällä liikkuva ajoneuvo hyrrää todennäköisesti sähköllä.
Sundelinin arvioiden mukaan myös asemien kaupalliset palvelut muuttavat muotoaan niin, että materian kulutuksesta siirrytään kohti elämyksiä.
– Ekologisuus tulee näkymään myös kaupallisissa palveluissa, Sundelin toteaa.
