– Vuonna 2005 sain valita kahdesta uramahdollisuudesta: joko aloittaa Pelastusopiston paloesimieskurssi tai ottaa äkkilähtö Kabuliin ja liittyä lentoaseman pelastuspalvelun YK-joukkoihin. Valitsin kouluttautumisen. Olin silloin toiminut Helsinki-Vantaalla palomiehenä kahdeksan vuoden ajan.
– Palomestarina olen ollut viimeiset seitsemän vuotta. Huolehdin, että lentoasemalla on työvuorollani määräysten mukaiset valmiudet hätätilanteisiin. Vuoro alkaa aamuyhdeksältä ja loppuu seuraavana aamuna samaan aikaan. Kokoonnumme ensin kalustohalliin, jossa käymme palomiesten kanssa läpi tiedossa olevat työtehtävät. Tämän jälkeen kukin tarkastaa varusteensa ja ajoneuvonsa. Johdan hälytyksiä ja pelastuspalvelun kiireettömiä tehtäviä. Niiden lomassa teen hallinnollisia tehtäviä, huolehdin projekteista ja suunnittelen päivittäiset pelastusharjoitukset.
– Työtoverit ovat minulle tärkein voimavara, mutta taidan silti olla projekti-ihminen. Itsenäisen työskentelyn vastapainona ovat hälytykset, joissa saa toisinaan laittaa itsensä sataprosenttisesti likoon. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä tulee noin 3–8 vuorokaudessa.
– Koen, että lentoasema on paras mahdollinen työympäristö: kansainvälinen, monipuolinen ja yhteisöllinen. Erityispiirteitä pelastuspalvelun työhön tuovat maassa liikkuvat lentokoneet, turvaprosessit ja tarkka ennakkosuunnittelu.
– Meillä vuorotyöläisillä on mahdollisuus vaihtaa työvuoroja keskenämme. Se on ehdottomasti tärkein keino työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Kun työnantaja joustaa, niin työntekijätkin joustavat. Finavia on erittäin perheystävällinen työnantaja. Vapaa-ajallani harrastan pyöräilyä; tunteja kertyy vuodessa yli 300. Pyöräillessä pidän puhelinta älä häiritse -tilassa ja lomilla olen täysin offlinessa. Palautuminen on tärkeää, jotta jaksan työskennellä tehokkaasti myös seuraavat 20 vuotta.
Tässä tulevat 37-tonniset pantterit - lue lisää Finavian pelastuspalvelun ajoneuvoista
