Terminaali 2:n laajennus- ja muutostöissä pyörähtää tänä vuonna iso pyörä käyntiin: nykyisen terminaalin eteen alkaa syntyä kokonaan uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue, jonka on määrä valmistua vaiheittain vuosien 2021–2022 aikana.
Projekti toteutetaan allianssimallilla, jossa suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan yhdessä Finavian ja SRV:n sekä suunnitteluryhmään kuuluvien arkkitehtitoimisto ALA:n, arkkitehtitoimisto HKP:n ja Ramboll Finlandin kesken.
– Allianssimallissa johtamisen merkitys korostuu, sillä suunnitelmat kehittyvät tiiviissä suunnittelijoiden, toteuttajien ja tilaajan välisessä vuoropuhelussa, sanoo Finavian kehityspäällikkö Merja Haapanen.
Haapasen roolina on ymmärtää ja ohjata projektin kaikkia osapuolia parempaan yhteistoimintaan.
– Meillä on yhdessä kunnianhimoinen tavoite: rakentaa maailmanluokan lentoasema ja pitää matkustajakokemus korkealla tasolla koko projektin läpi, Haapanen sanoo.
Työmaa ja toimiva lentoasema elävät rinnakkain
Lentoaseman pyörittämisestä vastaavat ja rakennustyömaasta vastaavat ihmiset tapaavat kasvokkain viikoittaisissa kokouksissa.
– Tärkeää on, että tieto ei jää luuppiin. Kokouksissa on siksi edustettuna laajasti Finavian eri toiminnot ja yksiköt. Mukana on esimerkiksi matkustajavirroista, turvatarkastuksesta, viestinnästä, mainospaikoista, kunnossapidosta ja työmaan hallinnoinnista vastaavia ihmisiä.
Tapaamisissa sovitetaan yhteen tulevien viikkojen työmaasuunnitelmat ja aikataulut sekä käsitellään mahdolliset palautteet ja sovitaan korjaavat toimenpiteet. Osallistujia on viikoittain parikymmentä, ja muistiot jaetaan jopa 90 henkilölle, joiden työhön rakennusprojektin asiat vaikuttavat.
– Kun lentoaseman toiminnan pyörittämisen tarpeet ovat selvillä myös rakentajille, matkustajien liikkumisen sujuvuudesta voidaan huolehtia, Haapanen sanoo.
Käyttäjät mukana suunnittelussa
Martti Nurminen toimii Helsinki-Vantaan kehitysohjelman projektijohtajana. Vuonna 2014 alkanut ohjelma jakautuu moniin eri projekteihin: terminaali 2:n valtava laajennusurakka on vain yksi sen ulottuvuuksista.
– Myös lentoaseman käyttäjät tuodaan mukaan suunnitteluun hyvissä ajoin. Tähän kuuluvat niin sanotut virtuaalisafarit.
Virtuaalisafarissa tulevat käyttäjät pääsevät opastetulle simulaatiokierrokselle tutustumaan suunnitteilla oleviin tiloihin. Eri kohderyhmien kommentit ja palaute kerätään jatkosuunnittelun tueksi.
– Non-Schengen-terminaalin laajennuksessa esimerkiksi lentoyhtiöasiakkaat, liiketilojen vuokralaiset, poliisi ja tulli ovat olleet mukana suunnittelussa. Tämän vuoden aikana pyritään siihen, että myös matkustajat pääsevät mukaan suunnittelemaan terminaalin edusta-aluetta, Nurminen kertoo.
– Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta on meillä hyviä kokemuksia. Kun suunnittelimme Aukiota, Helsinki-Vantaan kaukolentoja palvelevan alueen sydäntä, saimme käyttäjiltä esimerkiksi idean liukuportaiden kulkumuutokseen.
Myös Merja Haapanen liputtaa käyttäjälähtöisyyden puolesta.
– Asiakaskokemus on tärkeää kaikissa suunnitteluvalinnoissa, olipa kyse viranomaisten näkemysten kuuntelusta, matkustajien kulkureittien hahmottamisesta tai miellyttävän sisäilman ja valaistuksen toteutuksesta.
Toinen tärkeä periaate on suunnitella tilat siten, että ne muuntuvat joustavasti ja kohtuullisin kustannuksin myös käyttäjien uusien tarpeiden mukaan, Haapanen sanoo.
– Esimerkiksi elintarvikekaupan tila voi muuntua myöhemmin pienemmiksi erikoismyymälöiksi tai yhden kahvilan paikalla voi tulevaisuudessa olla useampi erikoisravintola.
Kun matkustajat näkevät työmaan, takana on jo pitkä suunnittelutyö
Tänä vuonna terminaali 2:n laajennustyömaa tuo muutoksia esimerkiksi matkustajien kulkureitteihin.
– Jo ennen työmaan aloitusta tekemiseen on saatava yhteinen, jaettu ymmärrys. Näin voidaan taata, että lähtevät matkustajat pääsevät lennoilleen ja saapuvat turvallisesti kotimatkalleen. Esimerkiksi tullin uudelleenjärjestelyssä suunnittelemme ja seuraamme tarkkaan, milloin mitäkin työtä on mahdollista tehdä, sillä tullin toiminta ei voi pysähtyä missään vaiheessa, Haapanen kertoo.
Kaikkien uusien toimijoiden perehdyttäminen samoihin pelisääntöihin on tärkeää.
– Kesään mennessä työmaan on määrä toimia jo hallitusti ”omassa laatikossaan”. Silloin asia näkyy matkustajille esimerkiksi uusien kulkureittien opetteluna, mutta harva ehkä arvaisi, kuinka paljon valmistelevaa työtä tähän vaiheeseen pääsemiseksi on tarvittu, Haapanen sanoo.
Näin Terminaali 2:n rakentaminen vaikuttaa.
Helsinki-Vantaan kehitysohjelma.
