Kysyimme Finavian vesiensuojelun suunnittelutehtäviin erikoistuneelta ympäristöasiantuntija Tuija Hänniseltä, mistä tässä hankkeessa on kyse.
- Käynnistämme tänä kesänä pilotoinnin, jonka tavoitteena on vähentää Pakkalan huoltotien itäpuolella sijaitsevaa Veromiehenkylänpuron valumavesien orgaanista kuormitusta ja propyleeniglykolin hajoamiseen liittyviä hajuhaittoja, hän kertoo.
Hännisen mukaan lentoasemien lähistöillä eniten vesien laatuun vaikuttavat lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestotoiminnassa sekä kiitoteiden liukkaudentorjunnassa talvikaudella käytettävät aineet.
- Hulevesien hallinta onkin tärkeä osa Finavian ympäristövastuutyötä. Merkittävä osa 10 miljoonan euron ympäristöinvestoinneistamme käytettiin myös viime vuonna vesiensuojeluun, Hänninen sanoo.
Helsinki-Vantaan hulevesien hallintaa kehitetään haastavissa olosuhteissa
- Lentoasemaympäristö, Suomen talvi sekä hulevesien määrä ja laatu tuovat omat haasteensa suunnittelulle. Hulevesien purkupisteiden sijaintiin ja korkeusasemaan ei käytännössä voida vaikuttaa, eivätkä rakenteet saa houkutella lentoturvallisuutta vaarantavia lintuja, kuvaa Hänninen haastavia olosuhteita.
Kenttäalueelta tulevat hulevedet sisältävät vaihtelevasti orgaanista kuormitusta, mutta vähän ravinteita. Talviaikana vedet ovat kylmiä ja biologinen toiminta hidasta. Pohjoisissa olosuhteissa huleveden laatua voidaan hallita hajautetuilla biosuodatuskentillä ja keskitetyillä maanalaisilla kosteikoilla.
- Finavia on hiljattain - keväällä 2019 - ottanut käyttöön noin hehtaarin kokoisen biosuodatuskentän, joka tähtää Kylmäojan suuntaan purkavien hulevesien hallintaan. Ojajärjestelyjä lentoaseman ja ympäröivien alueiden vesien erottelemiseksi on rakennettu alueelle jo aiemmin, Hänninen mainitsee.
Hän jatkaa, että seuraavaksi testataan maanalaisen kosteikon toimivuutta, jotta vesien orgaanista kuormitusta voidaan vähentää lentoaseman eteläpuoleisissa puroissa.
Finavia teki ensin kumppaninsa Sitowisen kanssa kosteikon yleissuunnitelman. Sen jälkeen Aalto-yliopistossa tehtiin tutkimus maanalaisen kosteikon rakenteesta jatkosuunnittelun tueksi. Tutkimus oli osa Smart&Clean -hanketta.
Aalto-yliopisto tutki maanalaisen kosteikon toimivuutta laboratoriossaan
Aalto-yliopisto selvitti eri suodatinmateriaalien, ilmastuksen, ravinteiden ja lämpötilan vaikutusta puhdistustulokseen. Laboratorioon luotiin Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöä vastaavat olosuhteet.
Esimerkiksi eri suodatinmateriaaleilla täytettyjen koesylintereiden kasvillisuuskerros kerättiin lentokenttäalueelta. Kastelussa käytettiin hulevettä, jonka orgaaninen kuormitus ja ravinnepitoisuudet vastasivat Helsinki-Vantaan lentoasemalta kerättyä veden laadun seuranta-aineistoa.
- Kastelukokeissa havaittiin, että ilmastuksella oli merkittävä rooli rakenteen hyvän puhdistuskyvyn ylläpitämisessä. Orgaaninen kuormitus pieneni selkeästi hyvän ilmastuksen ansiosta. Se vähensi myös hajuhaittoja. Ilahduttavaa on myös, että ihan tavallinen sora toimii hyvin suodatinmateriaalina, Hänninen kertoo Aalto-yliopiston tutkimustuloksista.
Kosteikon rakentaminen alkaa kesällä. Pilottivaiheessa toteutetaan yksi kosteikkosolu, jonka toimintaa seurataan useampi vuosi. Lopputilanteessa järjestelmä koostuu kahdesta kosteikkosolusta sekä kahdesta tulva-altaasta lyhytaikaista virtaamanhallintaa varten.
Lue lisää Finavian vesienhallintatyöstä.
Lähde: Vesitalous-lehti 2/2019
