– On tärkeää, että lentoliikenteen toimijat kehittävät toimintaansa vähäpäästöiseksi. Haluamme omalla esimerkillämme toimia suunnannäyttäjänä, Finavian ympäristöasioista ja tekniikasta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.
Lentoasematoiminnasta syntyy suoria ja epäsuoria hiilidioksidipäästöjä. Epäsuorat päästöt syntyvät muun muassa terminaalien sähkönkäytöstä, lämmityksestä, jäähdytyksestä ja valaistuksesta. Finavia on vähentänyt näitä päästöjä monin eri keinoin.
Helsinki-Vantaan terminaalin katolla aurinkovoimala
– Koko viime vuoden sähkönkäyttömme koostuu pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta hankitusta sertifioidusta tuulisähköstä. Helsinki-Vantaalla rakennetaan parhaillaan pohjoismaisten lentoasemien suurinta aurinkovoimalaa. Kymmenen Finavian lentoasemaa lämpenee hiilineutraalisti puupelleteillä. Lisäksi käytämme muun muassa maalämpöä ja energiatehokkaita led-valaisimia, Hansson sanoo.
Finavian toiminnan suorat hiilidioksidipäästöt syntyvät etenkin lentoaseman omien ajoneuvojen polttoainekulutuksesta.
– Olemme ottaneet Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien ajoneuvojen käyttöön uusiutuvaa dieseliä, joka on tehty jätteistä ja tähteistä. Tänä vuonna uusiutuva diesel tulee käyttöön kaikilla Finavian lentoasemilla, Hansson kertoo.
Ilmasto-ohjelman tavoitteet on huomioitu myös uusien tilojen rakentamisessa. Helsinki-Vantaan lentoasemaa laajennetaan parhaillaan, ja uudet tilat toteutetaan BREEAM-ympäristösertifioinnin kriteerien mukaisesti. Vuonna 2017 avattu eteläsiipi on jo saanut Excellence-tason sertifioinnin.
Finavia kompensoi kaikki henkilökuntansa liikematkat
Kaikkia lentoaseman toiminnasta syntyviä päästöjä ei voida välttää. Hiilidioksidipäästöjä syntyy lämmityksestä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä esimerkiksi työkoneissa ja henkilökunnan liikematkoilla. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Finavia kompensoi nämä päästöt.
Finavia on hankkinut päästökompensaatiot kansainvälisiltä hiilimarkkinoilta. Kumppanina projektissa on NEFCO, pohjoismainen ympäristö- ja ilmastoprojekteja rahoittava rahoituslaitos, jonka takana ovat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin valtiot.
– Päästökompensaatiot hankitaan Gold Standard -sertifioidusta hankkeesta, jolla parannetaan pientalouksien energiatehokkuutta Ghanassa. Tehokkailla liesillä vähennetään paikallisten metsien hakkuita polttopuiksi, Hansson selvittää.
Tietoa lentoasemien hiilineutraaliuden sertifiointiprosessista
Finavia on mukana keskeisenä toimijana eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan sata hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Finavian lentoasemat muodostavat 20 prosenttia tästä tavoitteesta.
Lentoasemien kansainvälisessä ACA-ohjelmassa (Airport Carbon Accreditation) on neljä tasoa. Tasolla 1 lentoasematoimijalta edellytetään seurantaa toimintansa hiilidioksidipäästöistä. Tasolla 2 lentoaseman tulee osoittaa, että päästöt pienenevät. Tasolla 3 tulee myös sitouttaa muita lentoaseman toimijoita päästövähennyksiin. Ylimmällä 3+-tasolla jäljelle jäävät hiilidioksidipäästöt tulee kompensoida. Tämän jälkeen lentoasema voidaan sertifioida hiilineutraaliksi.
Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaa on sertifioitu hiilineutraaliksi vuonna 2017. Lapin lentoasemat ylsivät viime vuonna ohjelman tasolle 3, ja käynnissä olevan päästökompensaatioiden verifiointitarkastuksen jälkeen ne on määrä sertifioida hiilineutraaleiksi tänä keväänä.
Kompensaatiotoimenpiteet tehdään tämän vuoden osalta myös muilla Finavian verkoston lentoasemilla, mutta nopeutetusta aikataulusta johtuen ne eivät vielä tule sertifioinnin piiriin. Kaikki Finavian lentoasemat ovat kuitenkin kompensaatioiden myötä tänä vuonna hiilineutraaleja.
Lentoliikenteellä globaali päästöjen hallintajärjestelmä ensimmäisenä teollisuudenalana maailmassa
Lentoliikenteen päästöjen hallinta on ehdoton edellytys sille, että ala voi tarjota ihmisille mahdollisuuden lentää myös tulevaisuudessa. Siksi koko kansainvälinen lentoliikennetoimiala ottaa ilmastotyön vakavasti.
Kokonaisuutena lentoliikenne on ensimmäinen teollisuudenala, jolla on globaali päästöjen hallintajärjestelmä. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n CORSIA-mekanismi takaa, että lentoliikenteen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle, vaikka matkustajamäärät kasvavatkin. Alan pitkän aikavälin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä.
– Finavia haluaa, että suomalaiset voivat lentää vielä sadan vuoden kuluttuakin. Olemme siksi mukana rahoittamassa Suomen ensimmäisen täyssähkölentokoneen hankintaa ja testausta. Uskomme, että parin vuosikymmenen päästä sähkölentokone on jo realistinen vaihtoehto lyhyillä reiteillä, Hansson sanoo.
