Reittilentoon ja charter- eli tilauslentoon liitetään monia stereotypioita. Usein ajatellaan, että reittilento on täynnä kiireisiä liikematkustajia, jotka ovat tottuneita lentämään ja löytävät sujuvasti paikkansa lentokoneessa. Tilauslentoihin puolestaan yhdistetään lapsiperheet ja rennot lomamatkailijat, jotka siirtyvät koneeseen kiireettä ja vaativat matkatavaroineen enemmän aikaa istumapaikkansa löytämiseen.
Lentomatkailun yleistyttyä kliseet ovat pääosin historiaa.
Ero kaupallisessa riskissä
Reittilennolla tarkoittaa lentoa, johon myydään lippuja eri myyntikanavissa ympäri maailman ja johon voidaan yhdistää jatkolentoja. Charter- eli tilauslennon taas matkanjärjestäjä – vaikkapa matkatoimisto – ostaa lentoyhtiöltä. Kansankielellä nämä ovat ”pakettimatkoja”, vaikka nykyään niihin myydään myös pelkkiä lentopaikkoja.
– Taustalla on peruskysymys siitä, kenen kaupallisella riskillä lento tehdään. Reittilento on lentoyhtiön kaupallinen riski, lomalento matkanjärjestäjän riski, Finavian tilauslentojen asiantuntija Mikko Komi kertoo.
Reittilentoja on tehty ilmailun alkuvaiheista lähtien, esimerkiksi kotimainen Finnair perustamisestaan asti vuodesta 1923. Reittilennoilla lentoyhtiöillä on eri säännöt matkatavaroiden määrän ja maksullisten palveluiden suhteen. Tilauslennolla matkanjärjestäjä useimmiten määrittelee lennolla tapahtuvan myynnin.
Keihäsmatkat villitsi
Ensimmäiset Aeron lentämät tilauslennot lennettiin Suomesta 1949, jolloin kohteena oli Nizza. Karhumäen veljekset eli Kar-Air lensi muutamia charterlentoja Algeriaan vuosina 1951 ja 1952. Finlantic Oy perustettiin 1961, ja yhtiön koneet kävivät puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana kaikilla mantereilla Australiaa ja Etelämannerta lukuun ottamatta. Samana vuonna Kar-Air aloitti Euroopan pisimmän lentolinjan eli Aurinkolinjan Helsingin ja Malagan välillä.
– Ei ihme, että Malaga vetää edelleen – nykyään kylläkin reittilentona, Komi toteaa.
Lomalennot yleistyivät 1960-luvulla seuramatkailun uranuurtajan Kalevi Keihäsen (1924–1995) Keihäsmatkojen ansiosta.
– Silloin Kihniön kipakka eli pontikka virtasi lentokoneessa, kun suomalaiset suuntasivat etelän lomakohteisiin. Keihäsmatkojen kulta-aikana ulkomaille matkustaminen ei ollut niin yleistä ja lomalennoilla oli värikkäämpää menoa, Komi kertoo.
Vauhdikkaiden vuosien jälkeen meno lomalennoilla on rauhoittunut huomattavasti, ja nykyään eroa pakettimatkalaisten ja reittilennolla lentävien välillä ei juuri huomaa.
– Varsinkin nuorempi sukupolvi rakentaa nykyään itse lomamatkansa valitsemalla mieleiset lennot, hotellit ja lomakohteen aktiviteetit. Tätä on edesauttanut reittitarjonnan kasvu sekä internetin tuomat mahdollisuudet ostaa ja tutustua kohteisiin, Komi linjaa.
Pakettimatkat taas kasvussa
Viime vuonna Helsinki-Vantaalta lähti tilauslennolle noin 783 000 matkustajaa, mikä on 7,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Ihmiset ovat ehkä huomanneet, että kun matkan paketoi itse, ei ole ketään, joka ottaisi reissusta vastuun samalla lailla kuin matkatoimiston myymissä paketeissa. Lentoja netissä myyvillä sivustoilla asiakaspalvelu ei ole yhtä helposti käden ulottuvilla kuin perinteisissä matkatoimistoissa, Komi sanoo.
Vaikka netti ja hakukoneet ovat muovanneet matkailumarkkinaa, myös tilauslennoille on siis yhä tilausta.
– Kaikista muutoksista huolimatta matkanjärjestäjät tekevät aika hienoa työtä. Lomalennoilla on edelleen tärkeä rooli niiden helppouden vuoksi.
Lähteet: Suomen matkatoimistoalan liitto SMAL ry ja Suomen Ilmailumuseon julkaisuja n:o 2.
Vieläkö suomalaiset taputtavat lentokoneessa? Lue uskomuksista, jotka liittyvät pakettimatkoihin!
