Ukkonen, sumu, lumimyrsky ja tuuli. Vaikeat sääolosuhteet haastavat niin lentäjät kuin lennonjohdon. Lentokapteeni Tapio Siivola ja ANS Finland -lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula kertovat, miten sääolot vaikuttavat.
1. Ukkonen riesana erityisesti kesäisin
”Lentokone aloittaa laskeutumisen 10–15 kilometrin päästä kiitotiestä, ja jos ukkospilvi on koneen lähestymislinjalla, ei kyseistä kiitotietä välttämättä voida käyttää. Sama ongelma on lentoon lähdettäessä. Ukkospilven läpi ei voi lentää eikä sitä voi alittaa, sillä vaarana ovat pystyvirtaukset ja rakeet. Välillä niitä joudutaankin kiertämään oikein urakalla. Päivällä ukkospilvet on helppo nähdä, mutta öisin ne havaitaan ainoastaan säätutkan avulla”, lentokapteeni Tapio Siivola sanoo.
”Ukkonen aiheuttaa nopeasti vaihtuvat olosuhteet, joissa tuulen suunta saattaa vaihtua 360 astetta puolen tunnin aikana. Ukkonen rajoittaa lentoasemalta lähtevien ja sinne saapuvien koneiden määrää. Jos ukkospilvi on lähellä kenttää ja kentän läheisyydessä salamoi voimakkaasti, voi olla, ettei lentokoneita voida tankata, lastata tai purkaa. Lentokoneen sisällä ihmiset ovat turvassa, mutta ulkopuolella oleville salaman osuma koneeseen on vaarallista. Pahimmassa tapauksessa ukkospilvi voi lamauttaa lentokentän toiminnan täysin”, Suomen lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula kertoo.
2. Sumu saattaa estää laskeutumisen
”Sumuisella säällä koneiden välimatkat on pidettävä pidempinä, joten silloin joudutaan välillä lentelemään kentän yllä ennen laskeutumista. Jos laskeuduttaessa kiitotietä ei nähdä 30 metrin päästä, saatetaan joutua tekemään ylösveto ja yrittää uudelleen tai suunnata varakentälle. Sumu lähtee tuulen mukana, joten sumuinen sää on yleensä hyvin tyyni. Silloin kiire on loppunut, eikä välitetä niin tarkasti aikatauluista, vaan tavoitteena on vain saada kone perille mahdollisimman turvallisesti”, Siivola sanoo.
”Kovalla sumulla otetaan käyttöön huonon näkyvyyden toimintamenetelmät, jolloin lentokoneiden välimatkoja ilmassa ja maassa kasvatetaan, ajoneuvojen nopeuksia lasketaan ja töitä kentällä keskeytetään. Jos koneita laskeutuu normaaliolosuhteissa yhteensä 36 kappaletta tunnissa kiitotietä kohti, vähenee niiden määrä sumulla 24 koneeseen tunnissa”, Hannula sanoo.
3. Lumimyrsky tekee kentästä liukkaan
”Lumisade aiheuttaa haastetta erityisesti silloin, jos samalla tuulee kovasti. Lentokoneella pyritään aina laskeutumaan vastatuuleen, sillä sivutuuli vaikeuttaa laskeutumista. Kesällä sivutuulessa voitaisiin vielä pärjätä, mutta lumimyräkän aikana liukas kiitotie rajoittaa laskeutumista, eikä sinne silloin välttämättä voida laskeutua lainkaan. Lennolle lähdettäessä koneelle määritellään aina varakenttä, jolla on sääennusteen mukaan oltava hyvä sää”, Siivola kertoo.
Vaikka lunta ei sataisikaan, voivat jäiset olosuhteet aiheuttaa viiveitä lentoliikenteelle. Kaikki lentokentän toimijat kohtaavat silloin haasteita. Tällöin muun muassa lentokoneiden moottoreita joudutaan sulattamaan ja jäänpoistokapasiteetti on täydessä käytössä.
4. Jää ja kosteus muodostavat ikävän yhdistelmän
Vaikka lunta ei sataisikaan, voivat jäiset olosuhteet aiheuttaa viiveitä lentoliikenteelle. Kaikki lentokentän toimijat kohtaavat silloin haasteita. Lentokoneiden moottoreita joudutaan sulattamaan, ja jäinen asemataso hidastaa lentoasematoimintoja. Jäänpoistokapasiteetti on tällöin täydessä käytössä. Suomen erikoisuutena on jäänpoiston määrä. Lumesta ja huurteesta pestään vuosittain tuhansia koneita, joten Helsinki-Vantaan laitteistot jäänpoistoon ovat huippuluokkaa.
“Pahin tilanne on pakkaskeli, jolloin ilmassa on kosteutta. Silloin jäätyvät myös moottorit. Tämä tarkoittaa, että koneet eivät voi itse rullata jäänsulatusasemalle, vaan jäänsulatusauto joutuu ajamaan jokaisen koneen luo erikseen”, Siivola kertoo.
Jos sulatusta jonottavat koneet sijaitsevat kaukana toisistaan, jäänsulatusautot joutuvat ajamaan pitkiä niiden välillä, mikä hidastaa toimintaa.
5. Puuskainen tuuli vaikeuttaa lentämistä
”Mikäli tuuli on todella kova mutta tasainen, ei siitä ole juuri haittaa. Sen sijaan puuskainen ja nopeasti suuntaa vaihtava tuuli on haastava. Kun kone ja kapteeni heiluvat, on hankala nähdä mittareita, ja töitä joudutaan tekemään tosissaan. Laskeutuminen kovalla tuulella on myös haastavaa. Nopeuden muutokset saattavat olla niin suuria, että laskeuduttaessa onkin tehtävä yllättäen koneen ylösveto ja yritettävä hetken kuluttua uudelleen – tai sitten on suunnattava varakentälle. Esimerkiksi Norjassa ja Brittein saarilla tuuli voi olla todella voimakas”, Siivola kertoo.
”Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla pääkiitoteitä ei välttämättä voida käyttää voimakkaiden tuulien aikana. Silloin joudutaan turvautumaan poikkikiitoteiden käyttöön, mikä rajoittaa laskeutuvien ja lentoon lähtevien lentokoneiden määrää. Se aiheuttaa lentoliikenteeseen viivästyksiä”, Hannula sanoo.
Lue lisää Tapio Siivolasta, joka on tubettava lentokapteeni.
