Hyvä ympäristötyö on osa Finavian vastuullisuutta. Hyvien asioiden ketju -sarja nostaa esiin yksityiskohtia Finavian vastuullisuustyöstä.
Finavian vesienhallintapäällikkö Elina Kauppila laskeutuu padon alle ja työntää vesipullon virtaamaan. Pullo täyttyy nopeasti kirkkaasta purovedestä. Vesi oli matkalla kohti Vantaanjokea, laskeakseen lopulta Suomenlahteen. Pulloon päätynyt vesi viedään analysoitavaksi ulkopuoliseen laboratorioon.
– Yleensä vesinäytteitä ottavat sertifioidut näytteenottajat. Näytteitä otetaan säännöllisesti ympäristöviranomaisten hyväksymän ohjelman mukaan pintavesistä, pohjavesistä ja glykolivesistä. Jos jotain epätavallista löytyy, selvitämme heti mistä on kyse, Kauppila kuvailee.
Helsinki-Vantaan lentoaseman alla hyrrääkin lukuisien pumppujen ja mittauspisteiden järjestelmä, jolla puroihin tulevaa kuormitusta mitataan. Löydöksinä voi olla muun muassa pieniä määriä lentokoneen jäänestossa käytettyä propyleeniglykolia tai sen hajoamistuotteita.
Glykolin talteenotto onkin Helsinki-Vantaan vesienhallinnassa keskeistä. Vaikka aine itsessään ei ole vesistössä vaarallista, sen hajoamisprosessi kiihdyttää bakteerikasvustoa ja aiheuttaa hapenkulutusta, mikä voi aiheuttaa puroon happikadon. Glykolin hajoaminen aiheuttaa myös hajuhaittoja. Vaikutukset ovat suurimmillaan keväällä lumien sulamisen aikaan.
Taimenpuron lähde löytyy lentoasemalta
Helsinki-Vantaan lentoasema on pinta-alaltaan valtava: osapuilleen Helsingin kantakaupungin kokoinen. Lentoaseman vesienhallinta on tärkeää, sillä kenttäalueella on merkittäviä pohjavesivaroja, ja moni puro saa alkunsa sen liepeiltä. Esimerkiksi Keravanjokeen laskeva Kylmäoja on tunnettu taimenen kutupaikoista.
– Kylmäojalla on merkittävä kalakanta: se on Vantaanjoen puroista selvästi paras taimenpuro. Suuri osa lentoaseman vesistä laskee juuri Kylmäojan suuntaan, mutta myös Veromiehenkylänpuro on merkittävä lentokenttäalueen vesien kokoaja.
Purojen suojelun kannalta on olennaista, että Finavia erottaa lentoaseman hulevesissä puhtaan ja likaisen veden toisistaan. Normaalin sadeveden kuuluu virrata hulevesiviemärien kautta ojiin. Glykolipitoinen vesi erotellaan imurien, kaivojen ja pumppujen avulla ja käsitellään asianmukaisesti.
Vesienhallinta toi taimenet takaisin
Helsinki-Vantaalla glykolivesiä on kerätty erikseen 1980-luvulta saakka. Kylmäojan kuormitus kasvoi kuitenkin lentoliikenteen ja jäänpoistotoiminnan kasvun myötä, vaikka päästöjen hallintatoimia oli tehty jo pitkään. Vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan Kylmäojan ekologinen tilanne oli huono. Ojan vesi haisi usein glykolin hajoamistuotteilta.
Finavian toteuttamat merkittävät vesienhallinnan muutokset, kuten etäjäänpoistopaikan käyttöönotto ja jäänpoistoalueiden jätevesiviemäröinnin laajentaminen, käänsivät Kylmäojan kuormituksen laskuun.
Vuosikymmenen ajan on tehty hyvin määrätietoista työtä, ja tulokset ovat parantuneet: kuormitus on vähentynyt selvästi, vaikka lentoliikenne lisääntyy koko ajan.
Purojen kuntoa tarkkaillaan myös silmänvaraisesti. Paras tae puhtaasta vedestä ovat kutevat taimenet. Helsinki-Vantaan hyvän hulevesien hallinnan ja purojen kunnostuksen ansiosta jo kertaalleen kadonnut taimen onkin palannut viime vuosina kutemaan Kylmäojaan.
Lue lisää Finavian vesienhallinnasta.
Katso Hyvien asioiden ketju -video Finavian vastuullisuudesta.
