– Aloitin Helsinki-Vantaan rajatarkastuksessa vuonna 2004. Ensimmäiset kahdeksan vuotta olin normirajatarkastuslinjalla eli se ”tympeännäköinen jätkä lasikopissa”. Nyt olen ollut yksikön päivystäjänä reilut viisi vuotta.
– Perustehtävämme lentoasemalla on tehdä tulo- ja lähtötarkastuksia Schengen-alueen rajalla eli selvittää, kuka on laillinen, kuka laiton matkustaja. Passintarkastuksessa varmistetaan muun muassa, että matkustaja on matkustuskelpoinen: hän ei ole vaikkapa karkuteillä tai hänellä ei ole hoitamattomia asioita viranomaisten kanssa. Tulotarkastuksissa pidetään huolta, että matkustajalla on lailliset maahantulon edellytykset.
– Teemme tiivistä ja hyvää yhteistyötä lentoasemayhtiö Finavian kanssa. Heidän vastuullaan on lentoaseman matkustajavirtojen ohjailu, me pidämme huolen, että raja ylitetään lain mukaisesti. Myös rajanylitystilojen, -linjastojen ja teknologian suunnittelu tehdään hyvässä yhteistyössä. On kaikkien etu, että lentoaseman raja on turvallinen, ja sen ylitys matkustajille mahdollisimman sujuva.
Rajatarkastaja on ihmistuntija
– Passi on vain paperivihko, jossa on yksi muovinen sivu. Suuri osa rajavartijan työstä vaatii hyvää ihmistuntemusta ja pelisilmää. Panen yleensä merkille matkustajan käytöksen jo jonossa: näyttääkö vaikkapa, ettei hän tiedä yhtään mikä on homman nimi tai puhuuko hän mielikuvituskavereille – sellaistakin on joskus sattunut.
– Jos passikuva ei näytä täsmäävän kasvoihin tai matkustaja käyttäytyy epäilyttävästi, lähdemme kyselemään enemmän. Aluksi vain, että päivää mitä kuuluu, minne olet matkalla, katsotaanko matkaliput. Jos päätämme, että lisätarkastus on tarpeen, ohjaamme matkustajan sivuun toimistolle ja alamme selvittää asioita. Meillä on selkeät, lakiin pohjaavat säännöt, joiden perusteella teemme lisätarkastuksia.
Asiakasta ei voi kyykyttää
– Moni ei tiedä, että rajavartiolaitoksella on myös rikostutkijoita ja tutkimme itse omat rikostapauksemme, esimerkiksi laittomat maahantulot, asiakirjaväärennökset ja ihmiskauppaepäilyt. Rankimmat tapaukset ovat niitä, joissa on osallisina lapsia. Siitä on huumori todella kaukana.
– Rajatarkastaja kohtaa yhden työvuoron aikana kasvotusten satoja matkustajia. Työ vaatii ennen kaikkea pitkää pinnaa ja kykyä asettua asiakkaan tilanteeseen. Heillä voi olla takana pitkä lento ja iso aikaero, on nälkä ja väsyttää. Emme näe tarpeelliseksi kyykyttää tai tylyttää ketään. Sillä harvoin voitetaan mitään.
Huumori rajalla on taitolaji
– Minun mielestäni rajatarkastuksen ei tarvitse olla jäykkää puuhaa: rajavartija saa hymyillä, vaikka jotkut toisin luulevatkin. Saatan itse sopivissa kohdin heittää vitsin ja juttelen mielelläni matkustajien kanssa, sillä se rentouttaa meininkiä. Huumori tässä tehtävässä on kuitenkin taitolaji, sillä meidän pitää viranomaisena säilyttää ammattimainen kuva. Myös matkustajat voivat heittää meille juttua, mutta tietyt säännöt pitää ottaa huomioon: rajatarkastuksessa ei voi koskaan käyttää sanaa pommi, sillä lentoaseman turvallisuutta emme voi ottaa läpällä.
– Emme kuitenkaan istu kopissa kyttäämässä, eikä tarkoitus ole hidastaa tai estää kenenkään matkaa. Lentoliikenne itsessään asettaa paljon vaatimuksia, ja kentällä tilanteet ja aikataulut vaihtuvat äkkiä, joten iso osa työstämme on matkustajien avustamista ja heidän ongelmiensa ratkomista.
Lue lisää reittikehitysasiantuntija Mikko Komin työstä.
Katso Hyvien asioiden ketju -video Finavian vastuullisuudesta.
