Vuonna 2013 käynnistetyn Helsinki-Vantaan kehitysohjelman tavoite on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja varmistaa lentoaseman vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Nämä askelet kehitysohjelmassa otettiin vuonna 2017:
Eteläsiipi aukesi matkustajille
Vuosi 2017 oli kehitysohjelman kannalta merkittävä, sillä uusi eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön heinäkuussa.
Nykyisen portin 53 (aikaisemmin portti 38:n) jatkeeksi rakennetussa eteläsiivessä on uutta matkustajatilaa 7 850 neliömetriä kahdessa kerroksessa, joista toinen on saapuville ja toinen lähteville matkustajille. Samalla otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen lentokenttäliukukäytävä ja kolme uutta laajarunkokoneiden matkustajasiltaa, jotka nopeuttavat koneeseen nousua ja lisäävät matkustusmukavuutta. Ennen avajaisia eteläsiipeä pääsi kokeilemaan 200 testimatkustajaa.
– Testimatkustajien palautteen ja tulosten perusteella uusi eteläsiipi on valoisa, viihtyisä ja toimiva osa lentoasemaa, ja se voitiin ottaa oikopäätä käyttöön. Eteläsiiven avaaminen lentoliikenteen käyttöön on ainutlaatuinen hetki lentoaseman historiassa, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoi avaamisen yhteydessä.
Lentoasemasta hiilineutraali
Vuonna 2017 lentoasemalla tapahtui merkittäviä muutoksia myös kestävän kehityksen kannalta. Helsinki-Vantaasta tuli täysin hiilineutraali heinäkuussa, kun se painoi virallisesti hiilidioksidipäästönsä nollaan. Lentoasema sai muutoksesta kansainvälisen ACA-sertifikaatin.
– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen sanoi tuolloin.
Hiilineutraalius vaati ison joukon muutoksia, joita toteutettiin usean vuoden ajan. Lentoaseman katolle avattiin kesän 2017 lopulla ensimmäinen osa aurinkovoimalaa, jonka tuottamalla energialla tullaan kattamaan kymmenen prosenttia uusien terminaaliosien sähkönkäytöstä. Asematasobussit kulkevat nykyään jätteistä tehdyllä dieselillä, ja lentoaseman valaisimet vaihdetaan led-valoihin aina kun mahdollista.
Finavian tarkoituksena on muuttaa koko lentoasemaverkostonsa hiilineutraaliksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
Asematasoa uudistettiin
Lentoasemalla tehtiin vuoden aikana valtava määrä myös muita muutoksia. Asematasoa uudistettiin vuoden aikana 157 000 neliömetrin suuruisella alueella. Lisäksi laajarunkokoneille avattiin kaksi uutta siltapaikkaa ja kaksi ulkopysäköintipaikkaa lisää.
Kehitysohjelman seuraavat askeleet:
-
Alkuvuodesta 2019 matkustajaliikenteelle avataan etelä- ja länsisiipien väliin valmistuva keskusaukio eli Plaza, joka on koko laajennuksen sydän. Arkkitehtonisesti vaikuttavasta keskusaukiosta tulee tila, jonka ympärille sijoittuvat muun muassa vaihtomatkustajien turvatarkastus, lukuisat myymälät ja ravintolat sekä elämykselliset palvelut.
-
Kesällä 2019 avataan terminaali 1:n päätyyn rakenteilla oleva laajennusosa, jonne valmistuu seitsemän uutta lähtöporttia. Tilaa saadaan sen myötä lisää noin 3 500 neliömetriä kahdessa kerroksessa.
-
Vuoden 2020 aikana avautuva länsisiipi rakentuu non-Schengenin nykyisten porttien 34, 35 ja 36 väliin. Nykyiset tulo- ja lähtöhallit uudistuvat, ja muutostöiden jälkeen ne liitetään osaksi Euroopan-lentojen porttialuetta. Terminaali 2:n laajentaminen alkaa aikaisintaan kesän 2018 jälkeen. Alustavien suunnitelmien mukaan hanke olisi kokonaisuudessaan valmiina vuoden 2022 aikana.
-
Vuoden 2020 aikana lentoasemalle avataan uusi sisäänkäynti, ja nykyinen kakkosterminaali laajenee nykyiselle pysäköinti- ja joukkoliikennealueelle. Muutoksella saadaan runsaasti lisää uutta terminaalitilaa niin lähtöselvitykseen, turvatarkastukseen kuin matkatavaroiden luovutukseenkin. Uuden sisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan multimodaali matkakeskus, joka yhdistää eri liikennemuodot.
