Ivalon lentoasema (IVL) on Suomen ja koko Euroopan Unionin pohjoisin lentokenttä. Se sijaitsee reippaat 235 kilometriä pohjoisen napapiirin yläpuolella ja vain muutaman tunnin ajomatkan päässä hyisestä Jäämerestä.
Lentoaseman perustivat aikoinaan vuonna 1943 Lappia miehittäneet saksalaiset sotilaat. Saksalaiset kuitenkin tuhosivat aseman perusteellisesti vetäytyessään alueelta 1945, joten vasta 1950-luvulla kenttä korjattiin ja avattiin kaupalliselle lentoliikenteelle.
Ensimmäiset kaupalliset lennot Rovaniemeltä Ivaloon lennettiin 1955.
Puhtaus ja pukki kiinnostavat
Nykyisin Ivalo on auki vuoden ympäri ja vastaanottaa tuhatkunta lentoa vuodessa.
Viime vuosina Lappi on imenyt kansainvälistä turismia yhä tiiviimmin, ja Ivalossakin rikottiin vuonna 2015 matkustajaennätys, kun aseman läpi pyyhälsi 155 000 matkustajaa.
Pohjoisen karu eksotiikka – lumi, pimeys ja hiljaisuus – kiinnostavat erityisesti aasialaisia matkailijoita, mutta myös Euroopasta on tulijoita.
”Valttikorttimme ovat ehdottomasti luonto ja joulupukki, jota lennetään katsomaan Pariisista, Lontoosta ja Amsterdamista”, kertoo lentoaseman päällikkö Jarmo Pyhäjärvi. ”Revontulet vetävät myös valtavasti väkeä. Puhtaus ja hiljaisuus menevät nykyisin kuin kuumille kiville.”
Finnair lentää Ivaloon päivittäin. Lisäksi reittilentoja tekevät Norwegian ja tänä vuonna uutena aloittava Lufthansa.
Kaamos kiireisintä aikaa
Joulun aika ja sydäntalvi ovat kentän kiihkeintä sesonkia, jolloin suorat lomalennot tuovat turisteja Keski-Euroopasta ja Iso-Britanniasta.
”Kiireisin kautemme on joulukuun ensimmäisestä päivästä pääsiäisen yli. Esimerkiksi viime joulukuussa meille saapui noin 150 konetta”, Pyhäjärvi kertoo.
Ivalon sijainti napapiiri pohjoispuolella tarkoittaa, että kentällä koetaan joka vuosi niin kolmen kuukauden mittainen kaamos kuin kesän yöttömät yöt.
”Joulu–tammikuussa aurinko ei nouse lainkaan yli horisontin. Pimeyteen tottuu, mutta se tuo haastetta esimerkiksi kiitotien kunnossapidolle, kun aurinko ei ole apuna sulattamassa jäätä”, Pyhäjärvi sanoo.
Pakkanen paukkuu joka vuosi 40 asteen paikkeilla, mutta Jarmo Pyhäjärven mukaan kylmyys ei sinänsä tuota Ivalon väelle murheita.
”Lumi ja pakkanen ovat meille ihan perushommaa: enemmän työtä aiheuttavat alijäähtyneet vesisateet, jotka jäätyvät kiitotien pintaan välittömästi.”
Kenttä täynnä moniosaajia
Ivalon kenttä työllistää sesonkiaikaan satakunta työntekijää. Hiljaisemmalla kaudella vakituista väkeä on vain muutama kymmenen, ja työntekijät tekevät vuoronsa usein kahdessa osassa.
”Työt jaksottuvat lentoliikenteen aikataulujen mukaan. Kesäaikana ja syksyllä aamu- ja iltalentojen väliin voi jäädä viidenkin tunnin vapaa tauko,” Pyhäjärvi sanoo.
Pienen kentän toiminta vaatii työntekijöiltään muutenkin monipuolisuutta.
”Meillä melkein kaikki ovat moniosaajia. Sama ihminen tekee töitä useammassa kohdassa matkustajan polkua: palveluneuvontaa, turvatarkastuksia, matkatavaroiden käsittelyä, kunnossapitoa ja asematasovalvontaa. Moni on koulutettu myös pelastustehtäviin. Välillä yhdellä henkilöllä on jopa kymmenen eri kelpoisuutta,” kertoo Pyhäjärvi.
