Lennonjohtajat – nuo ilmatilamme ahkerat järjestyksenpitäjät – viihtyvät parrasvaloissa lentäjiä harvemmin. Silti heillä on äärimmäisen kriittinen tehtävä lentoturvallisuuden kannalta.
Tässä muutamia faktoja, joita et ehkä tiennyt lennonjohdon työstä.
1. Lentoja ohjataan merenkulun mittayksiköillä
Lennonjohdon päätehtävä on porrastaa koneet – toisin sanoen varmistaa, että ilmojen halki suhailevat alukset eivät törmää toisiinsa. Lentokoneiden väliin on jäätävä sopivasti ilmaa – ja nämä etäisyydet lasketaan kansainvälisen standardin mukaan merenkulun mittayksiköillä.
”Turvaväli koneille on vähintään 1000 jalkaa (300 metriä) korkeussuunnassa ja samalla korkeudella olevien koneiden välillä kolme merimailia (n. 5,7 km). Minimiväli ei saa alittua ja huonommalla säällä tarvitaan suurempia välejä”, kertoo Karri Hannula Helsinki-Vantaan lennonjohdosta.
2. On olemassa kolme eri lennonjohtoa – tornissa päivystää vain osa
Lähilennonjohto ohjaa koneiden lähdöt, laskeutumiset ja eri kulkuvälineiden liikkumisen maassa liikennealueella. He kapellimestaroivat kentän tapahtumia korkeuksiin kohoavasta lennonjohtotornista käsin.
Ennen kuin koneet pääsevät laskeutumisetäisyydelle, niitä luotsaa perille lähestymislennonjohto, joka pitää huolen, että alusten laskeutuminen on jaksotettu sopivasti. Tämä osa lennonjohdosta istuu omassa lennonjohtohuoneessaan – Helsinki-Vantaalla kentän yhteydessä.
Aluelennonjohto taas valvoo tiettyä ilmatilan osaa. Suomessa aluelennonjohto on tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lisäksi myös Tampereella.
3. Ilmatila ei ole ilmaista
Matkustajakoneet ovat koko lentonsa ajan jonkin alueen lennonjohdon ohjauksessa. Ilmatilasta maksetaan.
”Jokaisella maalla on oma hintansa, joka vaihtelee. Lentoyhtiöt maksavat sekä lennonjohtopalveluista että ilmatilasta. Esimerkiksi meillä Suomessa ylilentävistä lennoista kertyy noin 16–18 miljoonaa euroa liikevaihtoa vuosittain”, Hannula sanoo.
Helsinki-Vantaa on yksi Euroopan edullisimmista vaihtolentoasemista.
4. Digiajasta huolimatta lennonjohto toimii suurelta osin radiopuhelimella
Lennonjohtaja näkee tutkanäytöltään kaikkien omalla vastuualueellaan olevien koneiden sijainnin ja reitin. Niiden perusteella hän tekee koneiden porrastuksen radiopuhelimella eli kertoo kullekin koneelle nopeuden, suunnan ja korkeuden, jolla se voi edetä. Lukuja ei laske automaatti, vaan lennonjohtaja arvioi ne itse.
”Kaikki muut samalla radiojaksolla olevat alukset kuulevat, mitä kullekin koneelle kerrotaan, jolloin he pitävät tilannetietoisuuden yllä”, Hannula selittää.
”Lähtevien lentojen alkureittiselvitys annetaan uudemmille koneille datalinkkiyhteyden välityksellä, mutta muuten lennonjohto antaa ohjeet radiojaksolla.”
5. Haastavinta ovat nopeasti vaihtuvat säätilat ja tilanteet
Vaikka lennonjohdolla on vastuullinen rooli matkustajien turvallisuuden varmistamisessa, Hannulan mukaan työ ei ammattilaisille ole liian stressaavaa.
”Hieman paineensietokykyä pitää löytyä, sillä lennot tai säätilat eivät pysähdy odottamaan, että lennonjohtaja on valmis”, Hannula sanoo. ”Mutta meillä on kuitenkin hyvät työkalut ja koulutus, joten lennonjohtajamme tietävät aina mitä tehdä.”
”Haastavinta ovat nopeasti muuttuvat olosuhteet: kesällä nopea ukkosrintama pyöräyttää tuulen ympäri 360 astetta tai talvella kiitotie jäätyy äkillisesti. Nämä aiheuttavat muutoksia, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti.
Haluatko tietää lisää lennonjohdosta?
- Lennonjohtajan koulutus
- Finavian lentoreittien seurantapalvelu Web Trak
