Kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli 3,4 prosenttia. Finavian suurimmat lentoasemat, Helsinki-Vantaa ja Oulu, ovat molemmat matkalla kohti uutta matkustajaennätystä.
Suomen lentoliikenteen kasvu syntyy kansainvälisestä reittiliikenteestä. Tammi-syyskuun lentomatkustajista 11,6 miljoonaa oli kansainvälisiä matkustajia ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä kasvoi 3,1 prosenttia.
Erityisesti kaukomatkailu ja EU:n alueen liikenne on hyvässä kasvussa. Tilausliikenne on sitä vastoin supistunut 14,6 prosenttia, mikä kertoo omatoimimatkailun suosion kasvusta ja siitä, että ryhmämatkalaisia lentää matkakohteisiin myös reittikoneissa. Loppuvuonna tilausliikenteen odotetaan kuitenkin kasvavan, kun Lapin joulusesonki käynnistyy ja Suomeen suuntaa talvimatkailijoita.
Kotimaan kasvu saadaan Lapin vetovoimasta
Kotimaan liikenne kasvoi tammi-syyskuussa yhteensä 4,1 prosenttia ollen 3,9 miljoonaa matkustajaa. Suurin kasvu kotimaan liikenteessä tulee Lapin matkailulentoasemien hyvästä kehityksestä. Muita kasvun lentoasemia olivat tammi-syyskuussa Turku (6,1 %), Oulu (5,4 %) ja Vaasa (3,6 %). Rovaniemellä toteutettu liikennealueiden peruskorjaus piti lentoaseman suljettuna heinäkuun, mikä vaikutti sekä Rovaniemen että Kemi-Tornion ja Oulun matkustajamääriin.
Kolmannella vuosineljänneksellä kotimaan sisäinen liikenne supistui 2,3 prosenttia, mutta kansainväliseltä lennolta kotimaan lennolle vaihtaneiden osuus kasvoi 10,3 prosenttia.
Suomesta matkustettiin heinä-syyskuussa eniten Tukholmaan, Lontooseen ja Kööpenhaminaan, jotka ovat pitkään olleet suomalaisten suosikkikohteita. Kiinnostavia olivat kesäkaudella myös Amsterdam, Praha sekä Saksan suuret kaupungit München ja Berliini. Myös matkailu Islantiin oli kasvussa.
Helsinki-Vantaan matkustajamäärä yli 13 miljoonaa
Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvoi tammi-syyskuussa 4,7 prosenttia ollen 13 miljoonaa. Kansainvälinen vaihtomatkustus kasvoi tammi-syyskuussa vain hieman, 0,4 prosenttia.
- On joitakin merkkejä siitä, että vaihtoliikennettä ovat vähentäneet Euroopan suurten kohteiden matkailun vedon hiipuminen muun muassa epävakaan turvallisuustilanteen takia. Suomi on alkanut kiinnostaa Aasiasta tulevia turvallisena ja houkuttelevana matkakohteena, sillä yhä useampi myös pysähtyy Suomessa. Finavian tulevien vuosien kasvu suuntautuu vahvasti Aasiaan ja erityisesti kiinalaisten matkustajien määrän odotetaan edelleen kasvavan, johtaja Joni Sundelin sanoo.
Vaihtoliikenteen kasvun tasaantuminen näkyy Euroopan suurimmilla hubi lentoasemilla, joiden matkustajamäärät jäivät pienimmäksi kolmeen vuoteen. Ainoastaan Amsterdamin Schipol onnistui kasvattamaan matkustajamääriään merkittävästi. Huolimatta kasvun hidastumisesta Euroopassa on kokonaismatkustajamäärä Helsinki-Vantaalla yltämässä tänä vuonna uuteen ennätykseensä, jos lentoliikenteen kokonaiskasvu toteutuu loppuvuonna ennakoidusti.
Aasian merkittävistä kohteista tammi-syyskuun aikana matkustus on kasvanut Thaimaan Bangkokiin (+9,7 %), Kiinan Shanghaihin (8,4 %) sekä Japaniin kokonaisuudessaan. Myös Pohjois-Amerikkaan suuntautuva matkustus on kasvanut.
Laskeutumisten määrä ja tavaraliikenteen määrä
Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät tammi-syyskuussa 2,5 prosenttia. Laskeutumiset ovat vähentyneet usean vuoden peräkkäin, kun konekoot kasvavat.
Tavaraliikenne on kasvanut tammi-syyskuussa 8,1 prosenttia. Lentoliikenteessä kuljetettiin kotimaan rahtia 3517 tonnia ja kansainvälistä rahtia 132 585 tonnia. Kotimaan rahdin määrä nousi 14,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
