Viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna ylilentojen määrä kasvoi runsaat 13 prosenttia. Lähi-idän lentoyhtiöiden tihentyvä reittiverkosto Pohjois-Amerikkaan vaikuttaa kasvuun tällä hetkellä eniten.
Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä tammi-maaliskuu välisellä ajanjaksolla oli 8 927. Edellisvuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ylilentoja oli 7 871. Verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan ylilentojen määrä kasvoi 13,4 prosenttia. Eniten kasvua oli helmikuussa, jolloin ylilentojen määrä kasvoi peräti 27 prosenttia.
Ylilennolla tarkoitetaan lentoa, joka ei laskeudu Suomen maaperälle.
Finavian lennonvarmistuspalvelut vastaavat Suomen ilmatilan hallinnasta ja tuottavat lentoreitti- ja lennonjohtopalvelut. Palvelut rahoitetaan Finavian liiketoiminnan tuotoilla.
Lähi-idän lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä kasvoi
Ylilentojen määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2002 ylilentoja johdettiin koko vuoden aikana runsaat 15 000, kun vuonna 2015 ylilentoja oli jo yli 36 000. Viime vuosina ylilennot ovat kasvaneet pääsääntöisesti vajaan 10 prosentin vuosivauhdilla.
Ylilentojen hyvään kehitykseen vaikuttavat monet seikat. Tällä hetkellä erityisesti Lähi-idän -lentoyhtiöiden liikennöinti Suomen yllä on kasvussa, sillä niiden Pohjois-Amerikan yhteydet kulkevat Suomen yli, ja reittivalikoima kasvaa jatkuvasti.
- Pitkällä aikavälillä Lähi-idän lentoyhtiöt lisäävät lentojen määrää Pohjois-Amerikan reiteillä. Siksi on odotettavissa, että ylilentojen määrä kasvaa myös vastaisuudessa. Lisäksi Suomen ilmatila on erittäin tehokas, ja siksikin houkutteleva lentoyhtiöille, arvioi Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.
EU:n ilmailupolitiikan tavoitteena järkevät reitit ja tehokas lentoliikenne
Myös Euroopan unionin lentoliikennepolitiikka on lisännyt ylilentoja. EU:n Single European Sky -ohjelman (SES) myötä Eurooppaan on luotu lennonvarmistuspalveluiltaan aiempaa tehokkaampi, yhtenäistyvä ilmatila, jossa on yhdeksän ilmatilalohkoa. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) yhdessä Norjan, Viron ja Latvian kanssa.
Lisäksi Suomessa toteutettiin vuonna 2014 ilmatilauudistus, ja 2015 otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila, jotka paransivat lentojen suunnittelua. Ilmatilauudistusten ansiosta koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella. Aikaisempaa suoremmat reitit säästävät ajan lisäksi polttoainetta. Hyvin suunnitelluilla lentoreiteillä vähennetään siis myös lentoliikenteen kasvihuonepäästöjä.
Euroopan yhtenäistyvän ilmatilan uudistaminen jatkuu edelleen. EU valmistelee parhaillaan SES 2+ -ohjelmaa, joka muun muassa avaisi lennonvarmistuksen tukipalvelut kilpailulle. Finavian lennonvarmistusosaamiselle tämä tarkoittaisi laajempia markkinoita. Ohjelma on parhaillaan Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston käsiteltävänä.
Finavian lentoliikennetilastot
Finavian alkuvuoden tulos: Finavian osavuosikatsaus Q1/2016
