Yhteistyön tiivistämisen taustalla ovat EU:n tavoite tehostaa eurooppalaista ilmatilaa sekä palveluita tuottavien yhtiöiden tarve parantaa toimintansa laatua ja alentaa näin kustannuksia.
”Euroopassa lentoliikenteen tarvitsemiin lennonvarmistuspalveluihin käytetään vuosittain merkittävästi enemmän rahaa kuin Yhdysvalloissa, joissa lentoliikennettä on lukumääräisesti Eurooppaa enemmän. Euroopan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että lentoliikenne toimii myös Euroopassa tehokkaasti. Kustannustehokkaampi lennonvarmistusjärjestelmä tarkoittaa lopulta alhaisempia lentolipun hintoja”, sanoo lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus.
Finavian ja Avinorin tekemän sopimuksen mukaisesti ns. Kirkkoniemen lähestymisaluetta laajennetaan Suomen ilmatilaan. Samalla Avinor voi antaa koko lähestymisalueella lennonvarmistuspalveluita.
Uusi toimintatapa parantaa molempien yhtiöiden edellytyksiä tuottaa kustannustehokkaasti laadukkaita lennonvarmistuspalveluita myös vähäliikenteisillä alueilla.
Taustalla EU:n yhteisen ilmatilan tavoitteet
Yhteistyön tiivistämisen taustalla oleva EU:n Single European Sky –hanke on velvoittanut valtioita muodostamaan toiminnallisia ilmatilalohkoja, joiden sisällä palveluntuottajien on tiivistettävä yhteistyötään laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Suomen lohkoon, NEFABiin, kuuluvat Viron lisäksi Norja ja Latvia. NEFAB perustuu valtioiden tekemään sopimukseen.
"Osallistumalla tiiviisti kansainväliseen yhteistyöhön parannamme omaa osaamistamme ja kykyämme menestyä, kun lennonvarmistuksen markkinat tulevina vuosina avautuvat. Ne palveluntuottajat, jotka kykenevät uudistamaan toimintamallejaan, ovat tulevina vuosina voittajia ja kykenevät säilymään haluttuina työnantajina", Raine Luojus sanoo.
Edelläkävijä lennonvarmistuksen kehittämisessä
Finavia on yksi Euroopan lennonvarmistusalan edelläkävijöitä. Finavia on tehnyt useiden eri maiden kanssa tiivistä yhteistyötä lennonvarmistuksessa useiden vuosien ajan ja kehittänyt samalla näin omaa toimintaansa.
Norjan kanssa Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä lennonvarmistuksessa myös aiemmin, sillä maat ovat vaihtaneet muun muassa siviililiikenteen tutkatietoja ja vähentäneet näin lennonvarmistuspalveluita tuottavien yhtiöiden investointitarpeita.
