Ilmailualan unioni (IAU) ja Suomen lentoemäntä‐ ja stuerttiyhdistys (SLSY) ovat omien työehtosopimustensa käyttöä laajentaakseen järjestäneet työtaisteluita keväällä 2015. Työtaisteluilla pyritään syrjäyttämään JHL:n ja Pardian solmima työehtosopimus, joka on lainvoimainen ja voimassa tammikuuhun 2017. Seuraava työtaistelu uhkaa toteutua 19.–20.5.2015.
1. Maakuntien lentoliikenne veitsenterällä
JHL:n ja Pardian kanssa solmitun työehtosopimuksen korvaaminen IAU:n mallilla rajoittaisi merkittävästi eri työtehtävien (esim. turvatarkastus, tankkaus, matkatavaroiden käsittely, check in, työt asematasolla) yhdistämistä samaan työnkuvaan lentoliikenteessä.
Käytännössä tästä seuraisi palveluiden hintojen merkittävä nousu lentoyhtiöille. Kustannusten kohoaminen maakuntakentillä jo ennestään alentuneiden liikennemäärien oloissa voisi olla kuolinisku monille maakuntakenttien reiteille.
2. Suomen kilpailuasema ja maine kansainvälisen lentoliikenteen keskuksena vaarassa
Työmarkkinahäiriöt heikentävät merkittävästi Suomen kilpailuasemaa ja mainetta kansainvälisen lentoliikenteen keskuksena. Luottamuksen heikentymisellä voi olla merkittäviä seurauksia lentoyhtiöiden toiminnalle Suomessa.
Tilanne vaarantaa Suomea palvelevia lentoreittejä sekä Helsinki‐Vantaan asemaa kansainvälisen liikenteen solmukohtana. Koska kansainvälisellä lentoliikenteellä on tärkeä osa koko Suomen lentoliikenteen infrastruktuurin rahoittamisessa, heijastusvaikutukset olisivat laajat ja koko maanlaajuiset.
3. Lentoliikenteen työpaikkoja katoamassa
Lentoliikenne työllistää suoraan Suomessa noin 20 000 ihmistä ja välillisesti noin 100 000 ihmistä. Jos alan töitä ei ole mahdollista tehdä 90‐luvulta lähtien kehitetyillä joustavilla työnkuvilla, alalta voi kadota jopa tuhansia työpaikkoja. Lisäksi katoavat ne suomalaiset työpaikat, joita on ulkomaisten lentoyhtiöiden matkustamopalveluissa. Lentoliikenteessä 1000 matkustajaa tuottaa alan palveluketjuun yhden työpaikan.
4. Suomen talouden kilpailukyky heikkenemässä
Lentoliikenne on merkittävä kilpailukykytekijä Suomelle. Lentoliikenne tuottaa eri arvioiden (IATA/Oxford Economics 2012, ACI 2014) mukaan Suomen bruttokansantuotteesta noin kolme prosenttia.
Väkilukuun suhteutettuna Suomella on käytössään poikkeuksellisen suuri määrä kansainvälisiä lentoyhteyksiä, mikä johtuu Suomen roolista porttina Euroopan ja Aasian välillä. Eri maiden välillä olevat lentoyhteydet vaikuttavat positiivisesti maiden välillä käytävän kaupan volyymiin sekä yritysten sijainti‐ ja investointipäätöksiin.
Lentoliikenteen kilpailuaseman heikkeneminen ja reittien katoaminen vaikuttaisi nopeasti Suomen talouden elinvoimaisuuteen.
5. Lentomatkustajien matkat uhattuina
Työtaistelut häiritsevät kymmenien tuhansien ihmisten matkoja ja eri lentoyhtiöiden liiketoimintaa. Vaikutukset voivat näkyä matkustajien epätietoisuutena, viivästyksinä lennoissa, häiriöinä matkatavaratoimituksissa ja jopa lentojen peruutuksina. Heijastusvaikutukset näkyvät lukuisissa kodeissa ja yrityksissä.
Mistä kiistassa oikein on kyse?
Suomessa lentoliikenteen palveluita lentoasemille ja lentoyhtiöille on kyetty tuottamaan joustavasti Airpron työehtosopimuksen mukaisesti ns. moniosaajamallilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että eri lentoyhtiöille ja lentoasemille tuotettavien palveluiden tehtävistä (esim. turvatarkastus, tankkaus, check in, matkatavaroiden lastaus, pelastuspalvelu) on yhdistetty yhtenäinen työnkuva, joka on tuonut tehokkuutta, lisännyt työn mielekkyyttä sekä tarjonnut monelle kokoaikaisia työsuhteita. Malli on ollut keskeinen etenkin vähäliikenteisten maakuntien lentoliikenteen mahdollistamiseksi.
Lentoliikenteen palveluita tuotetaan Suomessa useissa eri työehtosopimuksissa. Myös lukuisilla muilla toimialoilla on käytössä useita samaan työhön soveltuvia työehtosopimuksia, joita Suomessa on yhteensä noin 300.
Työtehtävien yhdistäminen yhdeksi työnkuvaksi on ollut vallitseva toimintatapa työnantajajärjestö Paltan työntekijäjärjestö JHL:n ja Pardian kanssa solmiman työehtosopimuksen (voimassa 1/2017) piirissä tehtävässä työssä. Yrityskohtaista sopimusta on sovellettu Airpro‐yhtiössä vuodesta 1996. Airpron järjestäytyneistä työntekijöistä enin osa kuuluu JHL:oon ja Pardiaan.
Ilmailualan unioni (IAU) ja Suomen lentoemäntä‐ ja stuerttiyhdistys (SLSY) ovat useita vuosia vaatineet työtaisteluilla painostaen luopumaan Paltan, JHL:n ja Pardian työehtosopimuksesta, vaikka se on lainvoimainen ja solmittu Airpron henkilöstöä edustavien järjestöjen kesken. Ilman IAU:n perusteettomia vaateita Airprossa olisi työrauha.
Mikä Airpro?
Airpro Oy on vuonna 1994 perustettu Finavian täysin omistama tytäryhtiö. Airpro tuottaa moniosaajana lentoyhtiöiden ja lentoasemien tarvitsemia lentoliikenteen maapalveluja, turva‐, matkustamo‐ ja asiakaspalveluja.
Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 1 160 henkilöä, ja se toimii yhteensä 18 lentoasemalla tuottaen palveluita yli sadalle yritysasiakkaalle. Vuonna 2014 Airpron henkilöstömäärä kasvoi noin 400 henkilöllä. Airpro‐konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 49,1 miljoonaa euroa.
Airpro tarjoaa työnantajana kilpailukykyisiä työpaikkoja, koska yhtiö kilpailee samoista työntekijöistä muiden palveluyritysten kanssa. Airprossa palkkataso on palvelualan hyvää keskitasoa.
Lehdistötiedote 15.5.2015: Lentoliikenteen työtaistelut voivat haitata kymmenien tuhansien matkoja ensi viikolla
