1. Miten odotteluajan lentokentällä voisi käyttää järkevästi?
Vaikkapa kävelemällä ja taukojumppaamalla. Niska- ja hartiajumppa on tärkeää varsinkin, jos tekee pitkiä työrupeamia huonoissa asennoissa esimerkiksi kannettava tietokone sylissään.
Odotteluaika lentokentällä tukee hyvinvointia, jos silloin pystyy rentoutumaan ja lepäämään. Esimerkiksi rentoutumis- ja meditaatioharjoitukset, musiikin kuuntelu, lukeminen, sanaristikot ja sudokut voivat rentouttaa.
Helsinki-Vantaalla on useita tiloja ja paikkoja, joissa voit levätä ja rentoutua: Suvanto-pisteet, Go Sleepin uniputket, Kainuu-lounge ja lentoyhtiöiden lounget.
2. Kannattaako lentokoneessa ja kentällä tehdä töitä?
Suuri osa työssään matkustavista tekee matkustuksen aikana töitä. Silloinkin työnteosta on hyvä pitää palauttavia taukoja.
Työn tekeminen esimerkiksi lentokoneessa ei välttämättä aiheuta ylimääräistä stressiä, jos se vähentää työkuormaa ja siihen käytetty aika tuntuu mielekkäältä. Liiallinen työnteko ei kuitenkaan ole hyväksi.
3. Mitä terveysriskejä lentomatkustamiseen liittyy?
Lentokoneen matkustamon ilmanpaine, ilman kuivuus, tilojen ahtaus ja matka-aika aiheuttavat monenlaista epämukavuutta.
Pitkä paikallaanolo ahtaissa tiloissa lisää laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan riskiä. Riskiä kasvattaa myös elimistön kuivuminen riittämättömän nesteytyksen takia. Pitkillä – yli kuuden tunnin – lentomatkoilla suositellaan lentosukkien käyttöä, pohjelihasjumppaa ja veden juomista yksi desilitra tunnissa.
4. Miten hotellissa saisi nukuttua paremmin?
Jos hotellihuoneessa on vaikeuksia nukahtaa, kannattaa etsiä itselleen sopiva tapa rentoutua ja irrottautua työstä ennen nukkumaanmenoa.
Kohtuullisesti kuormittava liikunta on hyvä unilääke, joka tekee unesta myös syvempää. Liikunta tulee kuitenkin lopettaa viimeistään 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Myös kulttuuriharrastusten ja sosiaalisten aktiviteettien on todettu edistävän hyvää unta.
Tilapäinen univaje ei ole terveydelle haitaksi varsinkaan, jos sitä on harvakseltaan. Se voi kuitenkin heikentää suoritus- ja toimintakykyä. Niillä tiheään matkustavilla, joiden yöunet jäävät toistuvasti lyhyiksi, on riski kasautuvaan univajeeseen.
5. Mikä auttaisi syömään terveellisesti työmatkoilla?
Ulkomaan työmatkoilla terveellisesti syöminen voi olla tavallista hankalampaa. Joissain maissa on kohonnut riski saada ruoan ja veden kautta tartuntatauteja, mikä kaventaa mahdollisuuksia valita ruokalajeja.
Jos työpäivät venyvät ja aikataulut ovat tiukkoja, ruokailuun ei välttämättä tahdo jäädä aikaa. Kuitenkin säännöllinen ruokailu noin 3–5 tunnin välein on sekä terveyden että virkeyden kannalta suositeltavaa. Se pitää verensokerin tasaisena ja on hyväksi aineenvaihdunnalle.
Myös ruoka-annosten pitäminen kohtuullisina helpottaa vireystason ylläpitämistä – suuret annokset väsyttävät.
Ruokataukoihin kannattaa varata aikaa matkaa suunnitellessa. Myös ruoan terveellisyyteen tulee kiinnitä huomiota. Välipalaksi voi nauttia hedelmiä, kunhan pesee ja kuorii ne itse huolellisesti.
Jos ei ole päivällä ehtinyt syödä kunnolla, illallinen monine ruokalajeineen johtaa helposti ylensyöntiin.
6. Miten työmatkaan saisi ujutettua lisää liikuntaa?
Matkoilla kannattaa etsiä itselleen sopivia ja mieluisia liikuntamuotoja. Terveyden kannalta riittävän määrän kestävyysliikuntaa voi saada jo hyötyliikuntaa lisäämällä.
Erityisen tehokasta on portaiden kävely. Esimerkiksi viiden kerroksen nouseminen kävellen viidesti päivässä riittää tarvittavan kestävyysliikunnan saamiseksi.
Monissa hotelleissa on kuntosali tai uima-allas, ja sitä kannattaa hyödyntää. Myös lenkkeily onnistuu usein hotellin lähimaastossa.
Työnantaja voi tukea työntekijöiden liikunnan harrastamista työmatkoilla niin, että hotellin valinnassa otetaan huomioon liikuntamahdollisuudet. Työterveyshuolto voi auttaa laatimaan reissaajille sopivia liikuntaohjeita, kuten jumppaohjelman hotellihuoneeseen.
7. Mitä reissaajan on syytä huomioida hakeutuessaan lääkäriin?
Kattava matkavakuutus on työmatkalaiselle välttämätön. Jos työmatkalla sairastuu, vakuutusyhtiön kautta saa lisää tietoa paikallisten sairaaloiden tasosta. Usein on mahdollista saada suomalaisen asiantuntijalääkärin arvio tilanteesta, mikä vähentää myös sairastumisen aiheuttamaa huolta.
Hotelleilla saattaa olla sopimuslääkäreitä, joita voi hyödyntää kiireellisissä sairaustapauksissa. He osaavat yleensä ohjata potilaan oikeaan jatko- tai tutkimushoitopaikkaan.
Joidenkin yritysten työterveyshuoltosopimuksiin on kirjattu mahdollisuus olla yhteydessä tuttuun työterveyslääkäriin.
Sairaalahoidon taso vaihtelee melkoisesti, erityisesti kehitysmaissa. Ei-kiireellisiä hoitoja ja tutkimuksia kannattaakin välttää matkoilla.
8. Miten rasittavasta työmatkasta palautuu parhaiten?
Riittävä palautuminen matkan rasituksista on tarpeen. Se, että kuormituksesta palautuminen jää jatkuvasti vaillinaiseksi, voi heikentää työntekijän hyvinvointia, terveyttä ja työstä suoriutumista.
Jos matkustaminen on ollut rasittavaa tai lepo jäänyt vähiin, matkaa seuraavan työpäivän alkamista kannattaa siirtää myöhemmäksi.
Varmimmin elpymistä tukee matka-ajan osittainen korvaaminen vapaa-ajalla. Työntekijä voi esimerkiksi matkan jälkeisenä päivänä tehdä tavallista lyhempää työpäivää. Myös matkan jälkeinen etätyöpäivä tukee palautumista, koska työmatka jää pois ja työntekoa voi kotona jaksottaa oman jaksamisensa mukaan.
Lähde: Työterveyslaitoksen uutinen 27.10.2015
Oletko lentoasemalla 10.11. 2015?
Jos liikut Helsinki-Vantaalla 10. marraskuuta, niin tule hakemaan lisää vinkkejä Työterveyslaitoksen väeltä. Teemoina ovat päivän aikana matkatyö, palautuminen ja vuorotyö.
