Helatorstaina aamukuuden aikaan vuonna 1993 erikoinen seurue kiinnitti huomiota Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa: naisella oli pitkä juhlamekko, miehellä tumma puku ja joukon jatkona kulki naispappi.
Kyseessä olivat Anu Kososen häät lentoasemalla 20. toukokuuta.
− Turvatarkastuksen jälkeen pieni seurueemme johdatettiin hiljentymishuoneeseen ja siellä pappi vihki meidät kahden todistajan läsnä ollessa, kertoo Anu.
Koko idea oli lähtenyt Kososen äidiltä. Hän oli lukenut lehdestä mahdollisuudesta mennä naimisiin lentoasemalla ja kertonut siitä tyttärelleen.
− Innostuin ideasta heti. Päätimme mennä vihille kentällä ja lähteä siitä suoraan viikon häämatkalle Kyprokselle, Anu muistaa.
− Kaikki järjestyi tosi helposti. Minulle neuvottiin puhelimitse, miten toimia ja hääjärjestelyt menivät sujuvasti. Varasimme itse papin ja ilmoitimme tietomme lentoasemalle, kaikki muu hoitui sieltä käsin.
Aikaisin kentälle ja naimisiin
Anu muistaa että tuskin nukkui vihkimistään edeltäneenä yönä.
− Kampaaja oli lähtöä edeltävänä iltana ja en juurikaan nukkunut, kun kampaus ei tietysti saanut mennä lyttyyn, Anu nauraa. – Seuraavana aamuna olimme hakemassa pappia kyytiin jo aamuviiden aikaan.
”Oli mahtavaa päästä suoraan vihkimisen jälkeen häämatkalle.”
Todistajina vihkimisessä olivat Finnairin stuertti ja tuohon aikaan Aurinkomatkojen Helsinki-Vantaan pisteessä työskennellyt Anun hyvä ystävä Marjut Hirvonen.
− Hiljentymishuoneessa oli hyvä, rauhallinen tunnelma ja pappi oli kirjoittanut kauniin puheen, jonka luki meille.
Kun vihkiminen oli ohi, Anu vaihtoi juhlavaatteet vessassa matkavaatteisiin.
− Marjut otti juhlavaatteemme ja toimitti ne pois kentältä kotiimme. Me taas riensimme lähtöportille.
Suoraan vihkimisestä häämatkalle
Ennen lentokoneeseen menoa Anu ehti vielä soittaa anopilleen, joka häkeltyi aika lailla, kun Anu aloitti puhelun tituleeraamalla itseään rouva Kososeksi.
− Anoppi ei tiennyt aikeistamme ja oli ihan aluksi ihmeissään ennen kuin tajusi, että olemme menneet salaa naimisiin.
Koneessa hääparia muistettiin kuulutuksella, jolla kapteeni toivotti heille onnea. Muut matkustajat taputtivat ja onnittelivat.
Yllätykset jatkuivat: lentoemäntä kävi tuomassa kaksi isoa samppanjapulloa, jotka hääparin ystävät olivat järjestäneet jo etukäteen lahjaksi koneeseen.
− Jos vähänkään haaveilee siitä, että lähtisi suoraan vihkimisestä häämatkalle, kannattaa tehdä niin. Ihana tapa mennä naimisiin!
Anusta järjestelyt olivat suorastaan yllättävän helpot.
− Rakastan lähdön tunnelmaa ja lentokentän fiilistä. Tunnelma kentällä oli upea ja kansainvälinen, ja oli mahtavaa päästä suoraan vihkimisestä kohti Kyprosta, Anu Kosonen sanoo tyytyväisenä nyt 22 vuotta myöhemmin.
Muisto häistä elää yhä vahvana. Hääkuvat tosin jäivät ottamatta, mutta eipä niitä ole juuri kaivattukaan.
− Otimme perillä Kyproksella joitain kuvia toisistamme ja jonkun yhteiskuvankin, ne riittävät, Anu nauraa iloisena.
