Suomi sijoittuu viidenneksi lentoliikenteen infrastruktuurin kansainvälisessä vertailussa, joka sisältyy Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,2.
Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan.
- Suomen erinomaista sijoitusta voidaan pitää osoituksena siitä, että meillä on laadukas ja kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee tarjoamaan kustannustehokkaita ja kysyntään vastaavia palveluita lentoyhtiöille ja lentomatkustajille, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä sanoo.
- Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuri toimii ilman verorahoja. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on ollut merkittävä tekijä siinä, että Suomi on pärjännyt niin hyvin viime vuosina kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista.
- Sen sijaan kotimaan liikenteessä edes kilpailukykyiset lentoasemat eivät ole taanneet kaikkialle runsaita lentoyhteyksiä. Kotimaan lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen tulee jatkossakin olemaan haasteellista, sanoo Savolainen.
Saavutettavuus vaatii laadukasta infrastruktuuria
Suomalaisten ulottuvilla on maan kokoon suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen.
Kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvaessa yhteyksien määrä lisääntyy, mikä parantaa Suomen saavutettavuutta entisestään. Suomessa miljoonaa asukasta on palvelemassa keskimäärin 4,7 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1,01 ja Pohjois-Amerikassa 2,53.
– Käytännössä Suomen lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Tämä on vähäväkisen ja maantieteellisesti suuren maan logistiikassa yleinen ongelma, joka nostaa kustannuksia. Joudummekin tulevaisuudessa etsimään ennakkoluulottomasti eri keinoja, jotta lentoliikenteen infrastruktuurin kannattavuus saadaan nostettua kestävällä tasolle, Savolainen kuvailee.
Kehitysohjelmat kirittävät taloutta ja työllisyyttä
Suomen lentoasemaverkostosta ja lennonvarmistuspalveluista vastaavan Finavia Oyj:n sitoutuminen lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen näkyy Helsinki-Vantaan ja maakuntalentoasemien mittavina kehitysohjelmina.
Helsinki-Vantaan historiallisen laaja investointiohjelma vuosille 2014–2020 yltää 900 miljoonaan euroon ja merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5000 pysyvää työpaikkaa.
Verkostolentoasemien 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2013–2015 merkitsee puolestaan yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.
Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 %.
Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä.
Suomi kilpailukykyraportissa neljäntenä
Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyraportissa (The Global Competitiveness Report) vuosille 2014–2015 Suomi sijoittuu kokonaisarviossa kilpailukyvyltään neljänneksi maailmassa.
Raportissa tarkastellaan yhteensä 144 talouden kilpailukykyä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä yli sadan muuttajan avulla. Kilpailukykyraporttia on julkaistu vuodesta 1979 lähtien.
Lähde: Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportti (The Global Competitiveness Report 2014–2015).
