– Näin pystymme pitämään välimatkat lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asioinnin sujuvana. Tämä malli tukee vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.
Haapasaaren mukaan Finaviassa on tähän mennessä arvoitu useita kymmeniä eri skenaarioita usean vuoden ajan. Suunnittelun pohjaksi on kerätty tietoa ja näkemyksiä myös asiakkailta, kuten lentoyhtiöiltä ja muilta kentän toimijoilta.
Toteutettavaksi valikoitui malli, jossa päädyttäisiin laajentamaan nykyistä terminaalirakennusta aikaisimmissa pohdinnoissa mukana olleen erillisen satelliittiterminaalin sijaan.
– One roof -konsepti on operatiiviselta tehokkuudeltaan ja asiakaslähtöisyydeltään paras vaihtoehto muihin tutkittuihin malleihin verrattuna. Ratkaisu on myös ekologinen, sillä yksi terminaalirakennus esimerkiksi vähentää bussikuljetusten tarvetta, Haapasaari sanoo.
Terminaalilaajennuksen lisäksi Helsinki-Vantaan asematasolle rakennetaan uusia konepaikkoja ja lisää jäänpoistokapasiteettia, jossa pääpaino on ympäristönäkökohtien huomioimisessa. Lisää pysäköintipaikkoja on tulossa sekä laajarunko- että kapearunkokoneille. Uusia matkustajasiltoja on suunnitteilla 10–14 kappaletta.
Terminaalin laajentaminen etenee kolmessa aallossa
Ensimmäiseksi laajennetaan kaukoliikenteen matkustajatiloja ja lisätään laajarunkokoneiden paikkoja vaihtoliikennettä varten. Seuraavassa aallossa kehitetään edelleen vaihtoliikenteen kapasiteettia ja parannetaan Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa.
Viimeisessä aallossa on tarkoitus laajentaa nykyistä kakkosterminaalia maaliikennealueelle, jolloin lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.
Tilojen laajentaminen terminaalin edustalle antaa mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden sekä nykyisten pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyn uudistamiseksi. Parannusta on tiedossa jo vajaan vuoden kuluttua, kun junayhteys lentoasemalle avataan heinäkuussa 2015.
Kehitysohjelman tarkempi sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.
– Kehittämisohjelman aallot pilkotaan pienempiin vaiheisiin. Pystymme tarvittaessa joustavasti reagoimaan markkinatilanteen muutoksiin. Toteuttamisaikataulu ulottuu vuoteen 2020 asti, Haapasaari mainitsee.
Kehitysohjelmasta on jo saatu päätökseen yksi vaihe, kun viime toukokuussa terminaali 2:ssa uudistettiin lähtevien matkustajien palveluita ja nostettiin kapasiteettia merkittävästi.
Lentoasemalla on parhaillaan käynnissä suurin koskaan toteutettu palvelu-uudistus. Kaikki ravintola- ja kahvilapalvelut nykyaikaistetaan ja myymälöihin tuodaan kansainvälisiä huippubrändejä. Helsinki-Vantaa saa 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja kahvilaa.
Valmistelevat työt käynnissä
Jotta terminaalia voidaan laajentaa ja konepaikkojen kapasiteettia lisätä, asematasolle järjestetään lisää tilaa. Terminaali 2:n eteläpäädyssä, asemataso 1:llä on syyskuun alussa aloitettu vanhojen ja useita vuosia tyhjillään olleiden vesitornin ja lämpölaitoksen purkutyöt. Marras-joulukuussa alueella käynnistyvät kallion louhintatyöt.
Vuosi 2015 kuluu vielä pääsääntöisesti rakennustöiden suunnitteluun ja valmisteleviin töihin. Kaukolentotilojen ja uusien laajarunkokonepaikkojen rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 puolella.
Helsinki-Vantaan kehitysohjelma katsoo vuoteen 2020
Etenkin Aasian ja Euroopan välisestä vaihtoliikenteestä kasvua hakevan Helsinki-Vantaan vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa ovat vaihtoaikojen lyhyys ja matkustajakokemuksen sujuvuus. Finavian investoinnit pitävät lentoaseman mukana kiristyvässä kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista.
Kehitysohjelman investoinnit ovat arvoltaan 900 miljoonaa euroa.
Lentoasemalle arvioidaan rakennusvaiheen aikana syntyvän 10 000 henkilötyövuotta. Ennustettu matkustajamäärän kasvu 20 miljoonaan tuottaa lentoasemalle 5 000 pysyvää työpaikkaa.
