Talvinen oivallus
Hiihtäminen on kehittynyt luonnostaan, kun ihmiset ovat pyrkineet helpottamaan liikkumistaan lumisessa maastossa. Pohjoismaiden soista on löydetty jopa viisituhatta vuotta vanhoja puusuksia. Silloin hiihtäjän varustuksiin kuuluivat pitkä ja lyhyt suksi sekä yksi sauva. Alkeellisuudestaan huolimatta niistä oli iso apu liikuttaessa talvisaikaan tiettömillä taipaleilla.
Latujen sankareita
Ihmisluonteeseen kuuluu kilpailu. Olympialiikkeen motto "citius, altius fortius" – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin – saadaan sovitettua hyvin myös hiihtoon.
Laji oli mukana jo ensimmäisissä talviolympialaisissa vuonna 1924 Ranskan Chamonix'ssa. Silloin miesten 50 kilometrin matkan voitti Norjan Thorleif Haug ajalla 3.44.32.
Hiihtovauhti on kasvanut melkoisesti. Edellisissä, vuonna 2010 Kanadan Vancouverissa järjestetyissä olympialaisissa Norjan Petter Northug voitti saman matkan ajalla 2.05.35.
Jotain tuttuakin ensimmäisten talviolympialaisten tulosluettelosta löytyy: neljä ensimmäistä sijaa meni Norjaan.
Naiset mukaan
Naisten hiihto tuli ensimäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Norja Oslossa vuonna 1952. Silloin naisten kymmenellä kilometrillä Suomi otti kolmoisvoiton. Ensimmäisenä maaliin ehti Lydia Wideman ajassa 41.40. Vuoden 2010 olympialaisissa matkan voitti Ruotsin Charlotte Kalla ajalla 24.58.
Kehitysaskelia
Vaikka hiihdolla on tuhansien vuosien historia ja kilpaakin on hiihdetty iät ajat, uudet oivallukset ovat mahdollisia. Yhdysvaltalainen Bill Koch sai neronleimauksen, joka mullisti hiihtomaailman: tehokkainta ei olekaan potkaista suksella suoraan taaksepäin, vaan sivulle takaviistoon!
Koch löi lukuisat ennakkosuosikit ja sijoittui uudella, silloin kummastusta herättäneellä tyylillään hopealle Innsbruckin olympialaisten 30 kilometrin kilpailussa vuonna 1976. Siitä lähtien hiihdossa on kilpailtu sekä vapaan- että perinteisen tyylin sarjoissa.
Itse asiassa Kochin olympialaisiin tuoma tyyli ei ollut uusi. Sitä oli käytetty aiemmin ylipitkien matkojen kilpailuissa. Sen kehittäjänä pidetään suomalaista Pauli Siitosta. Keski-Euroopassa luistelutyyli tunnettiinkin pitkään nimellä Siitonen-schritt.
Välineet kehittyvät
Vuoden 1974 Falunin MM-hiihdoissa uusilla lasikuitusuksilla hiihtäneet löivät kovakuntoiset, mutta perinteisten puusuksien käyttäjät niin perinpohjaisesti, että sen jälkeen lasikuitu on ollut suksien materiaali. Nyt uusinta uutta ovat nanosukset, joiden pohjiin ei tarvita voiteita luiston ja pidon varmistamiseksi.
Tehokasta kuntoilua
Hiihtäminen kuluttaa melkoisesti kaloreita. Laji vahvistaa erityisesti ylävartalon lihaksia ja parantaa hapenottokykyä. Kunnonkohotuksen lisäksi hiihtäessä voi nauttia ulkoilmasta ja talvisesta luonnosta.
Siihen on mahdollisuus jopa parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta Paloheinän maastoissa. Siellä toimii myös suksivuokraamo.
Eivätkä Lapin tunturien hiihtomaastotkaan ole kaukana. Lukuisiin kohteisiin pääsee reilun tunnin lennolla Helsinki-Vantaalta.
Hae lentoyhteyksiä ja aikatauluja
Teksti: Sami Laakso
Kuva: iStockphoto, Wikimedia
