Liikenteen tulevaisuudesta käydään Suomessa nyt hyvää ja reipasta keskustelua. Finavialla on velvollisuus osallistua dialogiin vastuullisena ja asiantuntevana alan toimijana.
Keskustelussa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, jotta osataan tehdä ratkaisut, joiden ansiosta suomalaiset liikkuvat sujuvimmin. Liikennejärjestelmää on katsottava kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot omiin vahvuuksiinsa perustuen muodostavat toimivia matkaketjuja. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että eri alueilta kaikkialta Suomesta on sujuvat yhteydet kansainväliseen verkostoon. Liikenteen on tuettava elinkeinoelämän kilpailukykyä kattavasti.
Finavia on pelkästään vuosina 2014-2016 satsannut liki 100 miljoonaa euroa maakuntakenttien kehittämiseen. Ne ovatkin maailmanluokan kunnossa ja hintatasoltaan kilpailukykyiset. Kansainvälisessä kilpailussa menestyneen Helsinki-Vantaan tuottoja on käytetty paikkamaan pienempien kenttien toimintaa. Finavia on siis kehittänyt ja halunnut kehittää lentokenttiä laajasti koko maassa sekä tehnyt alueiden kanssa tiivistä markkinointia lentoyhtiöiden suuntaan. Tuloksia on tullut muun muassa Lapissa, jonka lentoliikenteen tehokas lentoasemaverkosto ja vetovoimainen matkailuelinkeino ovat käytännössä pelastaneet. Kaikkialla ei kuitenkaan ole näin vaan matkustajamäärät hiipuvat ponnisteluista huolimatta monin paikoin, joten tarvitaan myös uutta ajattelua.
Me Finaviassa haluamme miettiä rohkeasti erilaisia malleja, jotta Suomeen ei syntyisi alueita, jotka pahimmassa tapauksessa jäisivät ilman lentoliikennettä liian pienten matkustajamäärien vuoksi. Tyhjät seinät eivät vie ketään maailmalle. Matkustajien kysyntä ja lentoyhtiöiden tarjonta eli markkinavoimat määräävät sen, minne Suomessa lennetään.
"Koko matkustamisen käsite ja tapa pitää ajatella lähivuosina uusiksi."
Uskomme siihen, että elinvoimainen alue tarvitsee liikenteellisen solmukohdan, joka yhdistää eri liikennemuodot ja tukee tehokkaasti koko alueen kilpailukykyä. Kaupunkitason tarkastelun sijasta liikennettä on katsottava aina vähintään alue- ja valtakunnan tasolla. Kaikilla kaupungeilla ei ole omaa lentoasemaa, mutta myös näiden kaupunkien yhteydet kansainväliseen lentoliikenneverkostoon on turvattava. Lisäksi on muistettava, että kansainvälinen kilpailu vaikuttaa lentoliikenteeseen suuresti.
Alueiden liikenteellisissä solmukohdissa lentoliikenteen ja muidenkin liikennemuotojen palveluiden kysyntä pysyy vahvana myös tulevaisuudessa. Näin turvataan investoinnit ja riittävät matkustajamäärät lentoyhteyksien säilyttämiseksi eri puolilla maata. Asia on pohtimisen arvoinen.
Finavia edistää alueiden elinvoimaisuutta ja hyviä yhteyksiä maailmalle. Koko keskustelu pitäisikin siirtää yksittäisen kenttien säilyttämisriitelystä siihen, miten pystymme ylipäätään liikkumaan sujuvasti ja vaivattomasti eri puolille Suomea. Miten lentoliikenne tukee kasvun moottorina parhaiten yksittäistä aluetta?
Koko matkustamisen käsite ja tapa pitää ajatella lähivuosina uusiksi. Näkökulma pitää siirtää kaupunkitasolta alue- ja valtakuntatasolle sekä eri välineiden keskinäisestä kilpailusta matkustajan kannalta sujuvimpaan tapaan liikkua. Lentojen, junien, bussien ja taksiliikenteen luovalla käytöllä ja yhdistelyllä matkustaja pääsee kohteeseensa nopeimmalla tavalla.
Finavia haluaa olla myös matkaketjujen kehittämisessä ja yhteistyön virittämisessä edelläkävijä.
Keskustelua pitää nyt jatkaa, ennakkoluulottomasti. Suomi tarvitsee uuden, kokonaisvaltaisen ja rohkean liikenne- ja logistiikkastrategian. Se on Suomen ja suomalaisten etu, jotta Suomi pysyy liikkeessä myös tulevaisuudessa.
