Instrument Landing System (ILS) on tarkkuuslaskeutumisjärjestelmä, jonka avulla lentokoneet voivat lähestyä kiitotietä ilman näköhavaintoja lentokentästä. Parhaimmillaan se ohjaa laskeutuvat lentokoneet kiitotielle asti.
– Toimiva ILS-järjestelmä on säännöllisen kaupallisen lentoliikenteen elinehto meidän leveysasteillamme. Sellainen on käytössä kaikilla operoimillamme lentoasemilla, kertoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan tekninen johtaja Hannu Hervos.
– Järjestelmää voidaan käyttää jo 25 mailin etäisyydeltä lähestyttäessä kiitotietä oikeassa suunnassa ja oikealla korkeudella. Lähes jokainen laskeutuminen alkaa ILS-järjestelmän avustamana.
Järjestelmän turvallisuus varmistetaan lentomittauksin
ILS koostuu kahdesta alijärjestelmästä, joista toinen toimii sivu- ja toinen korkeussuuntaisesti. Suuntasäde opastaa lentokonetta sivusuunnassa, liukusäde oikealle laskeutumisen liukupolulle.
ILS:n yhteydessä on myös etäisyydenmittausjärjestelmä. Suomessa monilla lentoasemilla käytetään DME-majakkaa (DME = Distance Measuring Equipment) määrittämään koko laskeutumisen ajan lentokoneen etäisyyttä kiitotien kosketuskohtaan. Kosketuskohta on paikka, jossa lentokoneen pyörät koskettavat kiitotietä.
– Tarkistamme lentomittauksin kahdesti vuodessa kaikkien ILS-järjestelmien ja niiden sisältämien signaalien oikeellisuuden. Liukusäteen luotettava todentaminen edellyttää aina lentomittausta, Hervos huomauttaa.
Helsinki-Vantaalla on III-kategorian järjestelmä
ILS-järjestelmän lähettämät signaalit ovat ilmailussa standardisoituja, ja ne jaetaan kolmeen kategoriaan. Myös järjestelmän laitteista löytyy eroja.
ILS-järjestelmä mahdollistaa lentokoneen laskeutumisen kiitotiekosketukseen asti lähes nollanäkyvyydessä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on viisi ILS-järjestelmää, joista yksi kuuluu parhaimpaan eli niin sanottuun kolmoskategoriaan. Tämä kiitotie 04L:lle laskeutuvia lentokoneita ohjaava järjestelmä mahdollistaa lentokoneen laskeutumisen kiitotiekosketukseen asti lähes nollanäkyvyydessä.
Muilla Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteillä käytetään kakkos- tai ykköskategorian ILS-järjestelmiä.
Ykköstason kategorian ILS-järjestelmä on myös useimmilla suomalaisilla lentoasemilla. Sellaista käytettäessä lentokoneen pitää saada kiitotie näkyviin niin ajoissa, että mahdollinen ylösveto onnistuu ilman pyörien kosketusta kiitotien pintaan.
Tulevaisuuden ILS-järjestelmä tukeutuu satelliitteihin
ILS-järjestelmän laitteisto täytyy aina virittää sen asennuspaikan ja ympäröivän maaston mukaan. Yhden laitteistokokonaisuuden kokonaishinta nousee helposti miljoonan euron pintaan.
Finavia on viime vuosina järjestelmällisesti uusinut ILS-laitteistojaan. Seuraava investointi tehdään ensi vuonna Porin lentoasemalle.
– Nykyinen ILS-järjestelmä on käytössä varmaan vielä 15–20 vuotta. Vähitellen sen rinnalla yleistyy satelliittiperustainen ILS-järjestelmä, joka toimii ilman maahan asennettuja antenneja, Hervos mainitsee.